Mistä on hyvät keppihevoskisat tehty?

Kyselin instassa, mistä aiheista ihmiset haluaisivat lukea blogista (ja jos vielä aiheideoita on, niitä voi pyytää täälläkin), parikin pyysi postausta kisojen järjestämisestä. Ajattelin heti, että höpsöt, minähän olen kirjoittanut aiheesta sormet väärälleni viime vuosina. Sitten tietysti tajusin, ettei blogissa ole ainuttakaan tekstiä aiheesta, sen sijaan matskuja löytyy kyllä vaikka kuinka paljon muihin tarkoituksiin, joten täältä pesee. Tämä postaus on aika pintapuolinen, jos asia kiinnostaa enemmän (ja osaat tulkita hieroglyfejäni), kannattaa tutustua tekstiin, jonka rustasin SM-kisojen järjestäjille pari vuotta takaperin.
 
Sanottakoon näin aluksi, että keppihevoskisoja on tuhatta eri tasoa: pikkukisat takapihalla, vannoutuneiden harrastajien tai aikuisten järjestämät kisat ja niin edelleen. Kaikilta kilpailuilta ei vaadita samaa tasoa, eikä kuulukaan. Palataan tähän vielä myöhemmin. Käsittelen asiat leirimateriaaleissa esittelemäni jaon mukaisesti kahdeksan otsikon alla. Onnittelen, jos jaksat lukea loppuun asti! : D
 

Alkusanat
 
Kisojen järjestäminen ei ole tähtitiedettä. Kuka tahansa osaa järjestää loistavat kisat, kunhan viitsii pistää pikkuisen vaivaa järjestelyihin ja panostaa pariin tärkeään peruselementtiin.  

Ennen kaikkea on tärkeää olla kaikissa toimissaan

◦ Tasapuolinen
◦ Valmis vastaamaan kysymyksiin
◦ Perehtynyt aiheeseen (kilpailusääntöihin ja lajeihin)
◦ Myöntää virheensä

Ei ole koskaan häpeä pyytää järjestelyissä apua, se on parempi ratkaisu kuin jäädä hautomaan asiaa yksikseen! Suosittelen lämpimästi ennen kisoja tutustumaan esim. SM-kisojen sääntöihin tai SRL:n julkaisuihin, niistä saa varmasti hyviä ideoita. Ota rennosti ja muista pitää kivaa!

 

 

1. Kohderyhmä ja kokoluokka

Alussa ehdinkin sanomaan sanasen aiheesta. Ei ole mitenkään harvinaista, että kisajärjestäjä varautuu hulluun kilpailijamäärään, on tehnyt hienot järjestelyt ja suunnittelut ja sitten paikalle ilmestyy kolme kisaajaa. Hurraa. Tai toisinpäin: haukataan liian iso pala, pidetään hirveä määrä isoja luokkia, kisaajia tulee reippaasti, eivätkä järjestäjät ole kykeneviä hallitsemaan järjestelyjä, vaan kaikki kaatuu niskaan. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kiva järjestäjälle eikä kisaajille.

Tässä lyhyesi, mitä suosittelisin tekemään:

• Minkä tason kilpailut ovat ? Seura/alue/kansallinen? *

• Kuinka monta kilpailijaa pystyt ottamaan? Millainen aikataulu tältä pohjalta rakennetaan (aikatauluista lisää myöhemmin)? Ota mieluummin liian vähän, kuin liian paljon kilpailijoita, jos et ole tottunut suurtapahtumien pyöritykseen.

• Keitä kilpailuihin toivotaan? Vain tuttuja vai onko tapahtuma avoin? Huomaa vaikutus ensimmäiseen kohtaan!
-> Missä mainostetaan? Riittävätkö omat sivut/facebookin ryhmä/insta, halutaanko ilmoittaa omilla sivuilla/foorumilla…?

Tämän perusteella voidaan ruveta suunnittelemaan paikkaa ja budjettia, mutta myös nämä edeltävät vaikuttavat kohderyhmään. Älä haukkaa liian isoa palaa kerralla ja pysy realistisena kilpailijamäärän ennusteissa.

 

 

 

2. Paikka

Kun kohderyhmä on selvillä, voidaan miettimään paikkaa. Usein seuratason

kilpailut sijoittuvat automaattisesti kotipihalle, mutta isompien kisojen kohdalla kannattaa jo ruveta miettimään, toteutuvatko toivottavat paikan ominaisuudet kotioloissa. On hyvä miettiä…

◦ Mitä kilpailtavat lajit vaativat? Koulukenttä, estekenttä, monté-rata, maastoesterata…?

◦ Joudutaanko siirtymään muualle omalta pihalta? Jos joudutaan, onko paikka julkinen vai yksityinen, saako sinne mennä? Miten kalusto saadaan sinne?

◦ Ota huomioon kisojen koko! Pikkukisat voi pitää vielä vaikka koulun pihalla ilman lupia, mutta mitä jos kilpailijamäärä nousee?

◦ Ota asiasta selvää hyvissä ajoin, ota rohkeasti yhteyttä ja suunnittele budjetti sen mukana, joudutaanko paikasta maksamaan vuokraa. (Kirjalliset luvat!)

◦ Riittävätkö yhteydet (bussi- ja rautatieasemat/pysäkit)? Onko tilaa parkkipaikalle? Onko saniteettitilat riittävät?  Riittääkö kalusto? (Ks. Kohta 8.)

◦ Minkä tason kilpailuiden edellytykset täyttyvät?*

Ihan pienimmille kisoille ei rehellisesti kannata ruveta vuokrailemaan kalliita tiloja - ole siis realistinen etukäteisarvioitesi suhteen! Pahinta on, jos osallistumismaksut eivät kata edes paikkavuokraa.

 

 

 

3. Budjetti

Kuinka paljon sinulla on mahdollista satsata kilpailuihin? Kannattaa myös miettiä, mihin kaikkeen menee rahaa ja tästä laskea, kuinka paljon vähintään tarvitaan ilmoittautumismaksuista. Laske menot mieluummin ylä- kuin alakanttiin, samoin tulojen kanssa kannattaa olla pessimistinen: peruutuksia tulee aina. Huomaa, että tuottoja voi saada myös esimerkiksi myyntipöytien vuokrista! Myös sponsoreiden hankkimista kannattaa harkita isoimmissa kisoissa. Mahdollisia rahakaivoja:

◦ Palkinnot

◦ Mahdolliset kaluston rakennus/korjauskulut

◦ Paikkavuokra?

◦ Buffetin antimet

 

◦ Tulostuskulut (lähtölistat, mainokset yms.)

 

◦ Kuljetuskustannukset (jos paikka on muualla kuin takapihalla)

 

◦ Koristeet?

-> Laske näiden perusteella kilpailumaksujen suuruus.  ** Normaalimaksu on noin 2-5 €

 

4. Järjestäjät

Pienimmissä kisoissa yleensä kaksi tai kolme järjestäjää riittää, mutta kun kisaajamäärä nousee, ei pari ihmistä millään ehdi tekemään kaikkea. Mukaan kannattaa rekrytoida sisarukset, vanhemmat, serkut ja naapurit. Tarvittaessa suurkisoissa järkkähaun voi laittaa vaikka foorumille. Muista varautua sairastumisiin ja varmista, että henkilökunta osaa hommansa ja tietää mitä tekee! Mieti, kuka hoitaa:

◦ Kuulutus

◦ Tuomaroinnit (este, koulu, näyttely…)

◦ Ajanotto

◦ Buffetin pito

◦ Ratamestari, radan suunnittelija

◦ Ratahenkilökunnan tehtävät

◦ Infopiste

◦ Kuvaus?

◦ Roudaaminen, kaluston kunnon huolehtiminen

◦ Ensiapu

Joka kerta SM-kisojen kanssa kävi niin, että puolet vapaaehtoisista jätti tulematta. Terveisiä sinne. Siksi kannattaa aina olla varastossa joko ihmisiä, jotka voivat helposti hypätä puikkoihin tai sitten omaa aikaa pääjärjestäjänä, että ehtii paikkailla vähän siellä täällä.

 

 

 

5. Järjestelyjen yksityiskohdat

Kisoihin liittyy miljoona yksityiskohtaa. Tässä otin esiin muutamia, joita pitää miettiä etukäteen. Lisää näistä alussa linkkaamassani läpäreessä.

◦ Ilmoittautuminen (miten, missä, milloin, kuka on vastuussa?)

◦ Ilmoittautumismaksu (mestaruustasolla: peritäänkö osa ennakkomaksuna?)

◦ Maksimiosallistujamäärä luokkiin, kuinka moneen luokkaan saa osallistua ja kuinka monta kertaa per luokka?

◦ Mitä lajeja/luokkia/korkeuksia/arvostelutavat/säännöt?

◦ Aikataulutus

      - Kuinka kauan varataan kuhunkin suoritukseen? Esim. 1,5 min per osallistuja + 5 min palkintojen jakoon -> 25:n osallistujan luokka kestää 42 min. -> riittääkö aika? -> Mitä jos aikataulu pettää?

◦ Yleiset säännöt

◦ Muuta oheistoimintaa? (Buffet, valmennusta…)

◦ Kuka vastaa kysymyksiin? Kuka on juridisesti vastuussa? -> Vakuutukset? (Esim. perheen kotivakuutus)

◦ Radat? (este ja koulu)

Voisin puhua näistä asioista vaikka kuinka paljon, mutta parempi ehkä jättää tämä näin. Mutta kuitenkin kannattaa mieluummin suunnitella liikaa, kuin liian vähän.

 

 

 

6. Mainostus ja tiedotus

Mainostamisen kanssa ei kannata arkailla, myöhemmin varmasti harmittaa, jos kisaajamäärä jää vajaaksi sen takia, ettet viitsinyt mainostaa tarpeeksi.

Eri tasoiset kilpailut vaativat eri määrän julkisuutta onnistuakseen. Seurakisoissa riittää kavereille viestitys, mutta jos kilpailijamäärä nousee seuratason ylärajoille, kannattaa harkita näitä vaihtoehtoja:

◦ Mainostus sosiaalisissa medioissa

◦ Omien sivujen infot

◦ Skh-foorumi ja SKY:n sivut

◦ Mainoslehtiset muissa tapahtumissa

◦ Mainostus lehtissä?

Infosivujen ja kilpailukutsun sisältö on hyvin tärkeä. Et voi änkeä sivuja täyteen tavaraa, sillä sellaista ei lue kukaan. Kuitenkin kaikki tarpeellinen pitää löytyä ja balanssin löytäminen näiden ääripäiden kesken on löydyttävä.

 

 

7. Kisa-alueen suunnittelu

Tämä aihehan on suhteellisen pieni ja kuuluisi periaatteessa yksityiskohtien alle, mutta itselleni alueen suunnittelu on iso osa suunnitteluketjuani. Se auttaa muistamaan, mitä kaikkea tarvitaan ja helpottaa ajattelua. Ainakin minun kohdallani. Jos kisapaikka ei ole tuttu tai et ole rakentanut kisa-aluetta aiemmin, suosittelen lämpimästi pohjapiirroksen piirtämistä!

• Kentän koko (huomioi aidat)

• Onko koulu/estekentät erilliset?

• Karsinastot hevosille

• Veryttelyalue (+ verkkaesteet)

• Myyntialue

• Infopiste

• Lähtölistojen paikka

• Parkkis

• Tuomarien pöytä, kuulutuspaikka

• Katsomo

• Tavarasäilytys

• Buffetin pöytä

• Isommissa kisoissa valokuvaajien paikat

 

8. Pikkuroinat

Loppujen lopuksi kokonaisten, monilajisten kisojen pitoon tarvitaan älyttömät määrät tavaraa. Suosittelen laatimaan listan kaikesta tarvittavasti. Tässä muutamia asioita:

◦Esteet (puomit, tolpat, koristeet), tolpat koulukirjaimille

◦Aidat (isompiin kisoihin radan ympärille, koululuokkiin kouluaidat/puomit)

◦Koulukirjaimet, numerot esteisiin, nimilaput järjestäjille

◦Näyttelyyn ja isompiin laukka/raviluokkiin numerot

◦Kylttejä (lähiteille sekä kisa-alueelle)

◦Isoihin kisoihin kuulutusvehkeet

◦Katsomoon tuoleja, pöytiä eri tarkoituksiin

◦Kyniä, paperia, pahvia, mitta esteiden mittaamiseen, saksia, narua, teippiä

◦Kello, pilli, laskin

◦Palkinnot (ruusukkeet, pokaalit, tavarapalkinnot…?)

◦Karsinastot hevosille (maassa makaaminen ei ole kiva, tuolitkin riittävät)

◦Arvostelupaperit ja muut tulostettavat: lähtölistat (myös tuomareille, infopisteelle ja kuuluttajalle), koulu- ja näyttelyarvostelupaperit, radat…

 

 

Onneksi olkoon, olet rämpinyt läpi koko postauksen (vielä pari viitettä tulossa)! Osa tietysti on ihan itsestään selvää jaaritusta, mutta toivon, että saatte tästä jotain irti. Laittakaa toki mielipiteitänne ja ajatuksia kisojen järjestämisestä alle!

 

 

 

 

* SKY:n kilpailusäännöt tulevat ulos osina toivottavasti ensi kesän aikana. Näissä jaotteluna on

- Talli(/seura)taso, alle 20 osallistujaa

- Aluetaso, yli 20 osallistujaa

- Mestaruudet, vain lajikohtaiset mestaruudet

 

** Voit laskea sopivan kisamaksun esimerkiksi seuraavasti:

1. Laske menot yhteen mahdollisimman pessimistisesti (yllätyskuluja saattaa ilmaantua) (esim. 60 €)

2. Laske kaikkien starttien määrä (esim. jos pidät kolme kahdenkymmenen osallistujan luokkaa: 20 x 3 = 60, vaikeaa)

3. Päätä kuinka moneen luokkaan yksi osallistuja voi osallistua (esim. kaksi kertaa)

4. Jaa menot starttien määrällä ja kerro edellisen kohdan luvulla (esim. 60/60x2=2) ja se on siinä. Jos tuntuu, että haluat pelata varman päälle esimerkiksi perumisten varalta, voi tähän lisätä pari euroa.

HUOM! Tämä on yksi malli, en ota vastuuta mistään. : D

 

 

Kuka hyppää parhaiten?

Kentän laidalla, viimeinen starttaaja. Ratsukko tervehtii tuomaristoa ja kääntyy kevyesti ensimmäiselle esteelle. Vaivattomasti rata jää taakse, yleisö taputtaa laiskasti, ratsastaja loistaa. Kentän laidalta kuuluu tuskastunut hymähdys: "No hyvähän noin pitkillä jaloilla on hypätä, yritäppä sitten lyhyempänä pärjätä noille..." Miten on, tuoko pituus menestyksen?

Ei ole mitenkään harvinaista, että näitä väitteitä kuulee niin kisakatsomoissa, jälkipuntien yhteydessä että päivitysten kommenteissa. Faktaahan on, että jos vedotaan kisaajan tiettyyn ominaisuuteen, kuten nyt pituuteen etua tuovana seikkana, unohdetaan täysin se, että myös keppihevosilla - etenkin keppihevosilla - tekniikka ratkaisee paljon. Ei se mitä tapahtuu esteen päällä, vaan ennen estettä, sen jälkeen ja ehdottomasti ja ennen kaikkea niiden välissä. Mutta kun katselee isojen kisojen voittajakolmikkoja, ei siellä ihan hirveästi alle puolitoistametrisiä löydy. 

Joka postauksen pakollinen Liisa-kuva.

Kaikki eivät voi olla yli 170 senttisiä, mutta mikä estää lyhyttä sijoittumasta? Vastahan meillä oli kevään sm-kisoissa loistavia esimerkkejä tytöistä, jotka hyppäsivät ja pärjäsivät itseään 30 senttiä pidempiä vastaan huiman kokoisilla esteillä. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö.

Pituudella on omat hyvät ja huonot puolensa. Pitkällä on usein enemmän pituutta jaloissa ja näin "jousta", jolla pompata. Toisaalta on enemmän kroppaa, mitä heivata esteen yli, pitkät raajat voivat olla jopa tiellä. Pitkä on usein parempi yksittäisellä isoilla esteillä, mutta liikkeet jäävät helposti hitaiksi ja kankeiksi esteiden välillä. On se kyllä kiinni yksilöstäkin.

Lyhyydessäkin on hyvät puolensa: vaikka yhdellä harppauksella ei etenekään kolmea metriä, on enemmän tilaa tiukoissa kurveissa, saa helpommin mahtumaan useamman askeleen lyhyellekin välille ja tiukat hypyt ovat edullisia aikaratsastuksessa. 

Kaikkihan me olemme nuorena lyhyempiä. Sanoisin, että ikä vaikuttaa pituutta enemmän. Vanhempana on ehtinyt kehittää tekniikkaa, lihaksistoa ja ns. pelisilmää, oppii arvioimaan etäisyyksiä ja sopivia ponnistuskohtia.  Jos olet menestynyt jo nuorena vanhempia vastaan, olet varmasti vahvoilla myöhemminkin. Toisaalta se ei toimi toisinpäin: iän myötä menestys voi parantua radikaalistikin. Tämän takia mielelläni jakaisin luokat aina ikäluokkien mukaan: tällöin tuloksetkin ovat realistismpia.

Loppupelissähän oma harjoittelu ja vahvuuksien tunteminen on ratkaisevaa. Ei kannata jäädä murehtimaan heikkouksiaan, vaan tunnistaa ne ja yrittää kehittää vahvuuksia. Ponnistusvoimaa voi hankkia periaatteessa loputtomasti itse, ja se määrää hyppytehokkuudenkin. Kannattaa myös miettiä minkä tyyppiset luokat ja korkeudet juuri sinulle sopivat. Jos korkeat esteet ovat se juttu, ei kannata väkisin vääntää myös pikkuluokkiin ja toisin päin, isot esteet eivät ainostaan ole hyvän hyppääjän merkki.  Kaikille esteet eivät sovi lainkaan, jos se ei tunnu omalta, niin  kokeile jotain uutta. Päivän ohje: treenaa tavotteellisesti ja kokonaisvaltasesti, tunnista rajasi ja lepää. 

Pohdintaa näyttelytoiminnasta

Nykyinen näyttelytoiminta on kehitetty reilu vuosikymmen sitten. Vaikka pitkällä aikavälillä tuo aika on täysin minimaalinen, on näinä vuosina tapahtunut paljon muutoksia paitsi keppihevosyhteisössä, myös median käytössä yleensä. Näin ollen esitän kysymyksen: pitäisikö virallisten näyttelyiden toimintakäytäntöjä muuttaa vastaamaan paremmin nykyisen harrastajakunnan tarpeita?

2000-luvun alussa ei ollut älypuhelimia. Ei ollut instagrammia, eikä facebook tai monet muut palvelut olleet vielä vakiintuneet. Netissä paras tapa saada julkisuutta oli omat nettisivut ja keppihevosfoorumi. Sellainen, joka ei ole elänyt tuota aikaa ei välttämättä ymmärrä sitä, miksi nettisivuja tai foorumia pidettiin niin arvossaan. Voitiin olla yksilöllisesti yhteisö kaikkien saatavilla, mutta turvassa vihamielisiltä katseilta. Jos et ollut forkalla, kuuluit "niihin muihin harrastajiin, joista ei tiedetä". Foorumilla kaikki harrastajat ympäri maata voivat kohdata reaaliajassa, mikä oli suhteellisen uutta. Yhteisö perustui nähdäkseni vanhempien harrastajien kunnioittamiseen ja yhdessä tekemiseen. 

Mitä sitten tapahtui? Jos et ole vielä huomannut, niin uutinen: keppihevosmaailman painopiste on siirtynyt pois foorumilta, kun on kehittynyt helpompia palveluita, jotka vetoavat paremmin nykyihanteisiin: visuaalisuus, lyhyet tekstit, oma yksilöllinen kanava. Näin yksi suuri keskittymä otti ja räjähti ympäri eri sosiaalisia medioita samalla harrastajakunnan kasvaessa hurjalla vauhdilla. Enää ei ole sitä yhtä kanavaa, jota kautta tavoittaisi kaikki aktiiviset harrastajat. Osa ei ole edes kuullut foorumista, mikä tietysti on tällaiselle nostalgikolle äärimmäisen surullista. 

Näyttelytoimintamme on kuitenkin jäänyt foorumiaikaan. Haut tuomareiksi tapahtuvat foorumilla. Haut kilpailujärjestäjiksi tapahtuvat foorumilla. Näyttelyilmoittautumiset tapahtuvat pääsääntöisesti foorumilla. Tulokset julkaistaan foorumilla. Osa ei halua, voi tai edes osaanrekisteröityä foorumille. Saati sitten tiedä siitä. Joku sanoo: mitä väliä? Rekisteröitykööt tai tyytykööt osaansa. Minusta yhdistyksen toimintaan osallistuminen on kaikkien oikeus. Jos osallistuminen on hankalaa, ihmiset jättävät sen tekemättä. Silloin helposti epäviralliset näyttelyt syrjäyttävät virallisten näyttelyiden aseman, niitä aletaan väheksyä marginaaliporukan toimintana. Toisaalta kun näyttelyyn pääsee osallistumaan vain tietty muutaman sadan harrastajan porukka (se kuullostaa isolta määrältä, mutta kun laitetaan mittasuhteisiin esim. keppihevosaiheisten instagram-tilien määrän kanssa...), alkavat tuloksetkin muuttua "sisäsiittoisemmiksi". Samojen tekijöiden hevosia löytyy kaikista luokista enemmän kuin tarpeeksi. Tittelit menevät pienelle joukolle ja toisaalta hyöty arvosteluista jää vain muutamille. 

Toinen asia näyttelypaikan lisäksi, joka tuntuu aiheuttavan nikottelua on se, että keppihevosilla tulisi olla omat sivut. Tämä vaatisi joko omia nettisivuja tai blogia, joita tuntuu yhä vähemmiltä ja vähemmiltä talleilta löytyvän. Sama ongelma on myös yhdistyksen listauksille pyrkivillä talleilla. Nettisivuja ei joko ole ollenkaan tai ne eivät vain kelpaa, kun informaatiota ei vain saada aikaiseksi kirjoittaa tarpeeksi. Jatkuvasti kysellään, miksi esimerkiksi instagram-tili ei riitä. Siinähän ongelmana on, että tietoja ei saa pysymään stabiilisti helposti löydettävissä. Kuvat katoavat ja vajoavat tietoineen. 

Itse arvostelumenetelmät ovat mielestäni ajattoman hyvät, tosin tuntuu, ettei tuomareilla ole aikaa antaa tarpeeksi sanallisia arvosteluja, etenkään niille, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat: häntäpään sijoittuneille. Voisiko arvosteluun lisätä vielä esimerkiksi helpot ja nopeat numeroarvostelut kaikille osallistuneille? Se helpottaisi myös jäsentelytyötä ja hevosten järjestämistä parhausjärjestykseen. Tekijätkin saisivat tietää, mitä osa-aluetta vielä kannattaa kehittää. 

Yhdistyshulluna minä tietysti ratkaisisin foorumiasian niin, että näyttelytoiminnan infoasiat siirtyisivät yhdistyksen sivujen alle. Kaikki toiminnot voitaisiin hoitaa tuomareiden ja ylläpidon yhteistyössä julkisesti nettisivuilla. Tällainen muutos lienee melkein pakollinen, jos yhdistys joskus rekisteröidään. 

Mitä hevosten sivuongelmaan tulee, on asia hieman mutkikkaampi. Miten saada luotua hevoselle sivut ilman sitoutumista nettisivuihin? Voitaisiinko hyväksyä tägätyt instagram-kuvat, jos ne ovat tarpeeksi laadukkaita ja kaikissa on tarvittavat tiedot? Kokemuksesta sanoisin, että ihmiset eivät silti noudattaisi ohjeita ja yksityisyysasetukset aiheuttaisivat ongelmia. Entä olisiko mahdollista tarjota netissä palvelua, johon voisi vain luoda tietyllä kaavalla hevosten sivut? Pystyisikö tähän integroida keppihevosrekisterin oheen? 

Että sellaista. Mitä mieltä olette? Pitäisikö näyttelytoimintaa - tai yhdistyksen toimintaa yleensä - uudistaa ja miten? 

Aamunkoiton kissekisat

Kiitoksia vielä kisoista. Täältä löytyy lisää kuvia!

 

Niittyjoen instanäyttelyn tulokset

Kiitokset kaikille osallistuneille! Pahoittelen jo etukäteen kirjoitusvirheitä. Sijoittuneet ovat listassa ensin, sitten loput pisteiden perusteella, samojen pisteiden sisällä satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki hevoset ovat arvioitu asteikolla yksilöinä I-III-.

 

Kangashevosorit:

LKV1. Magorian

Avoin, miellyttävä ilme ja hyvin kaunis väritys. Merkit tehty taitavasti ja suurella tarkkuudella. Kauniit muodot, riittävän ponimaiset WPB:lle, jolla on paljon poniverta. Ihastuttavat korvat, jotka ovat hyvällä kohdalla ja oikeassa kohdassa silmiin nähden. Vähän lisää massaa niskaan voisi tuoda vielä sen himpun orimaisuutta, mutta orileima silti selkeä.
Palkitaan I-

 

LKV2. WTI Radioactive Roller Coaster

Tasapainoisen ja sopusuhtaisen oloinen ori. Muodot kauniit ja hallitut, pää nätti ja kuiva. Mittasuhteet täysin nappiin, korvat ja silmät kauniit ja oikeilla paikoillaan. Mielenkiintoinen ja nätti päänmerkki. Rotuleima hyvä, sukupuolileima myös mainio. Kaunis kaulan linja.
Palkitaan I-

 

LKV3. BBN. Derniére Danse

Kauniit korvat ja silmät, joiden etäisyys toisistaan juuri oikea. Kaunis, hyvin kiinni pysyvä suu. Pää hyvin siro, otsa hyvin jyrkkä ja luiskamainen, joka antaa hevosmaisen vaikutelman. Vahva alahuuli, mutta siro posken kaari, joka saisi olla voimakkaampi, jotta tulisi tasapainoisempi vaikutelma. Kaula pitkä, mutta raskas orillekin varsinkin noin sirolla päällä. Etenkin kepin kiinnitystä kohden kaula saisi olla kevyempi, kun taas niskassa massaa on ihan sopivasti. Rotuleima hyvä, sukupuolileima ok.
Palkitaan II+

CHA Tjörn Undir Álögum

Kaunis profiili ja hyvät mittasuhteet. Hyvin orimainen. Pään mittasuhteet hyvät, mutta hevosmaiset. Siro otsa, kaareva niska ja elegantti kaula epätyypillisiä islanninhevosella. Tyypiltään melko kevyen ja lämminverisen oloinen. Rodunomaisuutta luo paksu harja ja karva. Suu melko pyöreälinjaisen oloinen. Sukupuolileima tosiaan hyvä, mutta rotuleima heikko.
Palkitaan III+

 

Varele's Kevin

Yleisilme shettismäinen. Pään mittasuhteet ja etäisyydet hyvät. Suu melko pitkä, voisi olla suhteessa muuhun päähän lyhyempi. Vähän vinoutta havaittavissa. Orimainen, mutta shettismäinen kaula, kaulan ja pään liitos ponimainen. Kaulassa tosin voisi olla vähän lisää pituutta. Eloisat silmät ja nätit korvat, joissa voisi olla vähän lisää kolmiuloitteisuutta. Harja ihanan muhkea. Sukupuoli- ja rotuleimat erittäin hyvät.
Palkitaan III+

 

Singer

Vahvasti ruunamainen niska ja kaula, ilme rauhallinen ja lempeä. Hyvin sijoittuneet silmät, sieraimet ja korvat. Korvat voisivat olla kolmiuloitteisemmat ja pystymmät. Pään muodot melko loivat ja rakenne melko raskas, voisi olla enemmän täysiverityyppisempi ja ponimaisempi. Suu melko avonainen. Pään ja kaulan liittymä kaunis, samoin linjat ylipäänsä. Rotuleima heikko, sukupuolileima hyvä.
Palkitaan III



 

Kangastammat:

LKV1. TO's Utilgjengelig

Kokonaisuudessaan kaunis ja viehättävä tamma. Avoin, rehellinen ilme, suuret silmät. Ponimaista ilmettä antaa silmien ja korvien välimatka toisistaan. Muodot ponille riittävät, pää muutenkin vuonohevosen malliesimerkki. Kaula voimakas ja kaareva, ponille saisi olla jopa vähemmän elegantti ja orimainen. Niskassa kuitenkin tammamaista keveyttä. Sukupuolileima heikohko, rotuleima hyvä.
Palkitaan I-

 

LKV2. CA No More Hope Enough

Hauskannäköinen poni. Kauniit, hienovaraiset tummennokset. Silmät suuret ja sympaattiset. Työn jälki näyttää muuten siistiltä, mutta oikean silmän pistot hieman silmäänpistävät, jos kuvasta oikein näen. Kauniisti ja harkitusti toteutetut upotukset ja merkit. Mittasuhteet ja korvien, silmien sekä sierainten paikat kohdillaan. Hauskasti piirretty suu. Kaulan alalinja ja muodot ovat miellyttävät. Jos kuvasta oikein näen, hieman kiertoa pään alueella? Rotu- ja sukupuolileimat hyvät.
Palkitaan II+ (Jos olisi ollut erikseen kaksipalaisten luokassa, olisin laittanut I-)

 

LKV3. PR's Heart Stealer

Kauniit korvat: tummennokset ja muoto kohdillaan. Silmien ja korvien sekä sierainten sijainti hyvä. Kokonaisvaikutelma avoin ja iloinen. Pään muodot hillityt ja tasapainoiset. Suu siisti ja näyttää pysyvän hyvin kiinni. Se voisi silti olla sijoitunut hieman alemmas, nyt alaleuka näyttää melko hallitsevalta. Kaulan alalinjan muoto siro ja tammamainen. Sukupuolileima näyttää lupaavalta, rotuleima hyvä.
Palkitaan II+ (Mahd. paremmat pisteet, jos koko kaula olisi näkynyt kuvissa)

 

NV' Locomotive

Kauniit ja hyvin ommellut upotukset. Silmät nätit, mutta näyttävät hieman epäsymmetrisiltä (liekö tarkoituskin?) ja horisontaalisesti suuntautuneilta. Sierainten, korvien ja sielmien paikat hyvät. Korvat kolmiuloitteiset ja vähän nallemaiset. Suu voisi pysyä paremmin kiinni. Kaula on niskasta hyvin siro, mutta paksuuntuu voimakkaasti kepin kiinnitystä kohden, joka antaa vähän epätasapainoisen kuvan. Kaula voisi olla ihan himpun verran lyhyempi karjahevoselle. Rotuleima ok, sukupuolileima todella hyvä.
Palkitaan II+

 

BB Hip hopper

Kaunis pää, avoimet silmät. Mittasuhteet ja etäisyydet pään alueella hyvät. Korvat melko pienen oloiset, mutta pituutta löytyy riittävästi. Tummennokset nätit, eikä turhan liioitellut. Kuvista päätellen kaula on kapeahko ja voisi olla selkeästi vahvempi kiinnityksen tienoilla. Sukupuolileima hyvä, rotuleima erinomainen: harja ja pään mittasuhteet antavat ponimaisen vaikutelman.
Palkitaan II

Melukylän Unetar

Yleisilmeeltään ponimainen, voimakas shettismäinen ulkoasu ja vahva rotuleima. Sivuprofiilista kuvat ovat vähän epäselkeät, mutta suu näyttää hyvältä ja silmien sekä korvien paikat asiallisilta. Kauniit, mantelinmuotoiset silmät. Korvat voisivat olla avoimemmat. Kaula kaunis ja tammamainen, sopii silti kyseiselle risteytykselle. Keskikappale ponin muuhun kokoon nähden melko leveä. Nätti väri. Rotu- ja sukupuolileimat hyvät.
Palkitaan II

 

ZEA Ranskanperuna

Kaunis, tammamainen tyttö. Melko ponimainen pää ja siro kaulan ja pään liittymä, jotka antavat mielikuvan suomenpienhevosesta. Sukupuolileima todella hyvä. Mittasuhteet hyvät, kaula voisi olla alhaalta kevyempi. Silmät, korvat ja sieraimet todella hyvillä kohdilla, suu siisti ja tummennokset sopivat tammalle. Kauniit kuvatja kiva kieli!
Palkitaan II

 

ST. Cowboy's Best Friend

Siro tamma, ilmeikäs katse. Kaula pitkä päähän suhteutettuna, lyhyempikin kaula olisi riittänyt. Muodot muuten ok, joskin loivat. Korvat melko edessä ja kaukana toisistaan, silmät myös melko edessä, mutta oikeassa kohdassa korviin nähden. Merkit kauniit ja värivalinnat hienot. Harja turhankin raskas paintille. Sukupuolileima hyvä, kaikin puolin tammamainen yksilö. Rotuleima ok.
Palkitaan III+

 

Kovurinteen Varjoisa

Pää nätti, muodot melko heikot. Turvan kaaressa kivaa "rosoista" suokkimaisuutta. Sieraimet ovat melko pienet, hukkuvat vähän voimakkaaseen profiiliin. Korvat ja silmät oikeilla kohdilla, mutta aika lähellä toisiaan. Kaunis, siisti merkki. Pään ja kaulan liitoksen linja suhteellisen sulkeutunut ja kaula vankka - orimainen. Rotuleima hyvä, sukupuolileima heikko.
Palkitaan III+

EE kahlasin läpi kuusikon ja seilasin yli aavan meren

Iloiset ja veikeät silmät, toinen herasilmä kiva. Pään ja kaulan liitos voisi olla avoimempi, etenkin kun on paksu karva. Muodot näyttävät lupaavalta. Pään mittasuhteet kohdillaan. Tuntuu "kulkevan turpa ryntäissä", eli niskassa saisi olla enemmän massaa, kaulan etuosassa vähemmän. Sukupuolileima ok, rotuleima hyvä.
Palkitaan III

If we burn you burn with us!

Viehättävän yksinkertainen tamma. Pää hieman muodoton, suu melko avoin. Pään ja kaulan linja avoin ja rodunomainen. Mittasuhteet ja silmien, sierainten, sekä korvien paikka ok. Korvat melko simppelit ja harja aika isoina tupsuina. Sukupuoli- ja rotuleimat ok. Siitä se lähtee! : )
Palkitaan III-

 

 

Sukkahevoset:

LKV1. Frontside Ollie

Vahva sukupuolileima. Kauniin muotoiset, eläväiset, mutta ruunamaisen rauhalliset silmät. Silmät, sieraimet ja korvat hyvillä paikoilla, korvat näyttävät kolmiulotteisilta ja aktiivisilta. Pään muodot melko loivat, mutta mittasuhteet kohdallaan. Vahva rotuleima, selkeä shettis.
Palkitaan I-

LKV2. HST's Spoonful of sugar

Sukkaponiksi ryhdikäs tamma. Kivasti toteutettu jauhoturpa, sukan silmukat siistit. Silmät, sieraimet ja korvat oikeilla kohdillaan. Korvat ovat pikkaisen ison oloiset suhteutettuna ponin kokoon, mutta hyvin kolmiulotteiset. Selkeä shetlanninponi, jolla shettikselle sopivat mittasuhteet. Sukupuolileima ok.
Palkitaan II+

LKV3. Siri-Sorja

Kauniit muodot ja kaulan kaari. Tammamainen katse ja niska. Korvat sijoittuneet hyville paikoille, silmät melko alhaalla. Korvissa voisi olla lisää kolmiulotteisuutta ja sieraimet voisivat olla hitusen suuremmat. Paksu harja sopii shetlanninponille. Rotuleima ok, melko siro shetlanninponiksi.
Palkitaan II

 

DH Lille Pö

Suomenhevosmainen, rehellinen ilme. Silmien ja korvien paikka kohdillaan. Sieraimet melko alhaalla. Silmät persoonalliset. Vasenkorva todella nätti, oikea lienee kuvassa vähän rutussa. Kaulaa saisi sukkaponillakin olla vähän enemmän, vaikka on ruunasta kyse.
Palkitaan III+

 

 



BIS-kehä
BIS1 Magorian, hyvin sukupuoltaan ja rotuaan edustava tasapainoinen hevonen, jonka rakenne on osunut nappiin.
BIS2 TO's Utilgjengelig, kaunis ja rotumääritelmään sopiva tamma. Kaulan hevosmaisuudesta ainoat miinukset.
BIS3 Frontside Ollie, nätti ja yksinkertainen ruuna. Tasapainoinen ja sopusuhtainen kokonaisuus kaikin puolin, ei mitään silmiinpistäviä rakenteellisia "puutteita".

 

Vaellus 24.10

Tervetuloa mukaan Niittyjoen syysvaellukseen 24.10. Starttaamme Lahdesta, Kerinkalliosta klo. 14 ja olemme takaisin tallilla viimeistään klo. 17. Matkalla pysähdymme laavulla, jossa on mahdollista syödä eväitä ja vaikka viritellä maastoesteitä. Matkan pituus on noin kuusi kilometriä ja pyrimme kulkemaan hitaimpien tahtiin. Osoitetiedot sähköpostilla. 

Tervetuloa mukaan!

--

Keppihevostalli Niittyjoki- keppihevosia vuodesta 2006!

Hotmaililla lähetetyt viestit eivät välttämättä saavu perille, joten jos en vastaa kahden vuorokauden kuluessa, laita viestisi uudelleen. Kiitos!

Kht Rokkun ja Alveran kisat 10.10.2015

Käytiin leikkimässä Gamoran ja Idriksen kanssa kuvaajatätejä Iitissä Rokkun ja Alveran kisoissa. Kuvia löytyy täältä, kaikkia saa käyttää, kunhan laittaa copyt. Tarvittaessa poistelen kuvia, jos tuntuu, että joku ei natsaa.

 

 

 Paikka oli tosi upea keppihevoskisojen pitoon, vaikka varmasti ikää onkin jo mittarissa. Hiihtomajalla on isot sisätilat ja loputtomasti maastoa ja tasaista kenttää. Oli mukava päästä välillä lämmittelemään sisätiloihinkin, kun tuuli tuntui olevan aika vilpoisa. Vaikka paikka on suht iso, kaikki oli helppo löytää. Buffetin tarjoilut olivat laadukkaat ja kattavat, myytävääkin oli kiitettävästi. Oli mukavaa, että kisaajat saivat ilmaiset leivät kahviosta, muuten siinä ei olisi oikein ehtinyt syömään mitään. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin hevosille kunnon karsinastoa, nyt ne makasivat vähän siellä täällä pöydillä, jota tilaa olisi voinut käyttää muuhunkin.

 

 Esteradat olivat pääsäätöisesti lyhyitä ja simppeleitä, joskin tieratkaisut olivat sellaisia, joita välttäisin ihan sen takia, että ne ovat puhtaasti armottomia ratsukoille, eikä niitä voisi oikeallakaan hevosella ratsastaa. Myös ratojen vaihtumisesta joka luokan välissä annan vähän noottia: kun on kyse näin pienistä kisoista, samaa rataa muuntelemalla saa no loputtomasti erilaisia vaihtoehtoja ilman, että esteitä joka välissä tarvitsee roudailla.

Sääli oli, ettei kisaajia ollut päässyt paikalle kuin alle kymmenen, potentiaalia olisi ollut sekä järjestelyjen, että paikan osalta ottaa vastaan paljon isompikin porukka. Palkintojen kanssa oltiin käytetty mielikuvitusta, kisaajille lähti matkaan sekä ruusukkeet, että tavarapalkintoja.

Syyskisakuvia ja tulokset

Tulokset!

Kuvia löytyy rutosti lisää, kyselkää sähköpostilla, jos haluatte joitain tiettyjä kuvia.

 

Lisää kisakuvia

Kaikki kuvat © Tiina H. Kiitoksia kuvista! : )

 

Ryhdikäs(-kö?) kouluratsastaja-ilme  ja Älä viiti kuvata hei-ilme. ; D