perjantai 31. lokakuuta 2014

Mitä jouluksi?

Hei isot kiitokset teille kaikille, kahdenkymmenen tuhannen sivunlatauksenraja paukahti ihan juuri täyteen! Nyt kysyisin teiltä, että mitä toivoisitte jouluohjelmaksi? Valitettavasti myyntihevosia en pysty tekemään, muutamia vanhoja on joka tapauksessa tulossa piakkoin. Sama homma on varsinaisen kalenterin kanssa, mutta saman tyyppistä voin vetää blogin puolelle toki.

Voitte pistää myös yleisideoita blogiin. : )

Allons-y my friend and Happy Halloween...

Ja nyt 98% lukijoista ovat hämmentyneitä. Muhahha.
 

perjantai 24. lokakuuta 2014

Kysymyspostaus?

Kaikkialla vilisevien kysymyspostausten innoittamana: miten olisi yksi kysymyspläjäys. : D Kysykää siis mitä vain - toivottavasti tulee enemmän kuin kaksi kysymystä. Edelliset postaukset löytyvät täältä ja täältä, joten niiden kysymyksiin en enää vastaa. Kysymyksiä voi laittaa tähän alle tai vaikka viekkuun, jos ujostuttaa. : )

Muistatteko vielä tämän? Halloween lähestyy, pitäisikö taas väkrätä jotain? ; )

torstai 23. lokakuuta 2014

Onko sulla sukkahevonen?

Tennissukka, villasukka, äidin kutoma, itse tehty, pariton karkulainen, parsittu mummon vanha nilkasukka? Iso pää, eripari korvat, nappisilmät ja lyhyehkö kaula. Siitähän sukkahevoset tunnetaan. Nyt viimeisiä foorumin näyttelyn osallistujia kun katselin, ajattelin vaan, että niistä tussatuista pinkeistä sukkahevosista, jotka oli täytetty vauvan vaatteilla, on tultu kauas. Sukkahevosia on vuosia leimannut "helpon vaihtoehdon" leima, eivätkä ne ole kehittyneet samaa tahtia kankaisten sukulaistensa tapaan. Nyt asiaan on tullut muutos.

Sukkahevonen on helppo ensimmäinen hevonen. Se on helppo ja nopea tehdä, pienempikin lapsi viitsii ja malttaa kasata sellaisen. Ne myös kestävät kulutusta ja ovat usein kevyitä. Se ei tarkoita, etteivät ne voisi kehittyä ja olla todella - ei pelkästään persoonallisia vaan myös kauniita, kun niihin panostaa.

Nyt ajan kanssa, kun kangashevosten kohdalla on kehitytty tämän hetken mallilla äärimmilleen, on katseet jo käännetty sukkahevosten puoleen. Mitä niissä voitaisiin parantaa? Näyttelyissä sukkaponien luokat täyttyvät, tekniikoita kehitellään. Nyt on hyvä hetki keksiä jotain uraauurtavaa, kun kehitys on kehittymässä. Suullisia sukkahevosia on ollut jo kauan - itse tein ensimmäiseni viisi - ei vaan kusi vuotta sitten. Lisäksi näkyy karvalangasta tehtyjä hevosia, tummennoksia ja muita kangashevosilta siirrettyjä ominaisuuksia. Sukkahevoset kudotaan itse tarkoitustaan varten, tällöin sukupuoli- ja rotuominaisuuksien erottuminen kehittyy (ja korvatkin alkavat olla samaa materiaalia muun ponin kanssa ; )). Parhaiden sukkahevosten tekoon menee kauemmin ja enemmän vaivaa kuin perus kangasputen tekoon.

Kysymys kuuluu: missä menee raja sukkahevosen ja kangashevosen välillä? Onko mikä tahansa kudottu/virkattu/neulottu hevonen sukkahevoseksi kelpaava? Jos aletaan neulomaan hevoset paloista, onko se enää sukkahevonen vai onko se jo kangaspolle? Kuinka pitkälle kehitys voi kehittyä? Varmaa on, että perinteisillä sukkahevosilla on aina paikkansa keppihevosväen keskuudessa - meni kehitys mihin suuntaan tahansa.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Niittyjoen hevoset: Spiral

Spiral oli ihan ensimmäinen suullinen- ja kolmipalainen hevoseni. Kaikki kaavat vetelin ihan päästäni ja olin lopputuloksesta aika ylpeä, harjakin oli mielestäni tosi kiva. Spiralin silmä oli ensimmäisiä tätä mallia olevia ja se oli mielestäni jo isoa edistystä. Täytteinä siellä oli muunmuassa vähän vanua, olkatoppauksia, kangasta jne. jne. : D Keppi - joka muuten on minulla edelleen säästössä - löytyi metsiköstä, jostain syystä vain tykästyin siihen, vaikken muuten fanittanut luonnonkeppejä ihan älyttömästi. Spiralkin on sellainen, että sen rotu vaihtui tinkeristä shettikseen, kun muiden hevosten koko alkoi kasvaa. Suitset ovat yksinkertaiset, mutta niistä löytyy jo avaimenperäkuolaimet, joiden kanssa olin edellä aikaani. Spiralin jälkeen syntyi Domino, vähän paremmasta kankaasta, mutta kaava huonontui. Dominolla oli vielä astetta paremmat suitset.
Spiralin kanssa tuli touhuttua vähän kaikkea. Takana on useammat estekisat ja paljon maastokilometrejä. Samalla mallilla tehtiin vielä Herra Huu, jonka jälkeen siirryin täysin erilaisen kaavan pariin.
Lopulta poni alkoi käydä vanhaksi ja aikansa eläneeksi - tallissa ei ollut tilaa, enkä häntä halunnut myydä pois, Niimpä Spiralin tie vei RIP-boksiin muiden lopetettujen seuraksi. Täytyy sanoa, että se kesti hyvin, en muista edes täyttäneeni sitä uudelleen kertaakaan.


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Hei pitkästä aikaa!

Hui, ompa tässä taas kulunut aikaa!
Olen taas ollut todella tuottelias!

Susanin suitset... ovat yhä nahkana hyllyssä.
Huopahevonen... on yhä vesihuovutusta vailla.
MUTTA sentään olen saanut aloitettua valkopääsukkahevostani! Jos vaikka saisi nämä projektit ennen joulua tehtyä, niin olisin erittäin tyytyväinen. : D
Upea alku. : P Yritän nyt saada siihen muotoa, kun selkeästi tuo sukkahevosten taso on noussut älyttömästi. Esim. viimeisimmissä sukkahevosnäyttelyissä oli älyttömän upeita poneja. Yrm.

Mainostan tässä vaiheessa, että jos ette vielä ole heränneet SM-kisojen paikka-asiaan, niin nyt olisi hyvä sauma. Keskustelu käy foorumilla kuumana, joten jos aisia kiinnostaa, niin liittykää mukaan!