perjantai 8. heinäkuuta 2016

suomi - keppihevosharrastaja - suomi | Eli miten puhua keppihevosharrastajalle

Kuten muutama lukijoista varmaan tietääkin, hoidan aika paljon SKY:n asioita. Näissä tulee tehtyä kaikenlaista kirjeenvaihtoa, samoin omissa henkilökohtaisissa keppihevospuuhissa. Se, mikä on viime aikoina närästänyt oikein rankasti on ihmisten tapa puhutella keppihevosharrastajia. Ja miksipä ei purkaa ärsyyntymistä blogissa!




Okei, otetaan pahin ihmisryhmä ensin. Tähän ryhmään kuuluu lähinnä toimittajia ja ihmisiä, jotka eivät ole kunnolla sisällä keppihevosmaailmassa: näkevät sen pikkulasten ja vähän outojen teinien puuhailuna ja/tai hyvänä kevytmielisenä tulonlähteenä. Tällaiset ihmiset helposti lähestyvät aikuistakin harrastajaa puoli humoristisesti tyylillä "tuleppa tyttönen meille tapahtumaan X pitelemään kisoja, niin saat itsekin ratsastella ja hyvän mielen" tai "menkääpä te lapset pitämään sm-kisanne vaikka johonkin kivaan koulun jumppasaliin".

Kuuletteko hampaiden kirskumista? Sillä se kaikuu täältä varmasti kilometrien päähän. Ensinnäkin. Keppihevosharrastaja (kuten minä) voi olla myös aikuinen ihminen (kuten minä). Muutenkaan minusta edes kymmenenvuotiaan ei tarvitsisi kuunnella tuollaista vähättelyä. Eivätkö ihmiset sitten tiedä, kenelle he laittavat viestiä? Tietysti jos joku on lukenut vanhan tekstin, jossa lukee, että olen 13-vuotias, ei ihmisille välttämättä tulla mieleen, että teksti on puoli vuosikymmentä vanha... Eihän nyt keppihevosharrastaja voi olla mitenkään vakavasti otettava taho? Eikä nyt ainakaan yli 15-vuotias, eihän?

Yhdistykselle tulee aivan solkenaan pyyntöjä, että tulisitteko pitämään pistettä/kisoja/tapahtumaa siihen ja siihen tapahtumaan. Valitettava totuus on, että meillä ei ole resursseja sellaiseen - SM-kisatkin ovat yhteisöllemme iso ponnistus, saati sitten pikkukisojen pito siinä sivussa. Mutta jos lähestymistapa on se, että tytötellään ja käytetään muutenkin alentavaa kieltä, niin kynnys lähteä pitämään talkoolla yhtään mitään nousee aika nopeaan. Ärh ja purh, voisin hakata näppäimistöä tästä aiheesta tuntikausia, mutta ikävystyisitte kuoliaaksi. Seuraavaan aiheeseen, mars.

Harrastajat itse eivät ole tässä asiassa yhtään parempia. Miettikää, mille taholle olette viestiä laittamassa. Teitittely ei välttämättä ole luontevaa, mutta jos lähestytään niinkin "korkeaa tahoa" kuin harrastuksen kattojärjestöä, niin kyllä sitä jo odottais että sä et käyttäs ihan mitää järkyttävintä instaslangii ja ehkä pari pistettä ja pilkkuukin ois iha kohallaan. Ymmärretään, ymmärretään, että monet harrastajat ovat nuoria, mutta minun mielestäni koskaan ei voi olla liian muodollinen. Sitten jos tuntuu siltä, että ensimmäinen viesti on ollut liian jäykkä, voi puhuttelutapaa muuttaa myöhemmin. Tärkeintä tietysti, että saa viestin perille.

Viimeinen ryhmä on minulle suhteellisen uusi tuttavuus. Kenttien laidalta huutelevat jalkapalloäidit ovat varmaan kaikille tuttuja. Samaa sarjaa löytyy myös luistelun, hevosurheilun, jääkiekon ja monen muun harrastuksen maailmasta. Minulle järkyttävä uutinen ovat olleet keppihevosäidit. Siis kyllähän aina on ollut vanhempia, jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän innostuneita lastensa keppihevosharrastuksessa ja mukana siinä, osa jopa tehden jälkikasvulleen hevosia ja näin harrastaen itsekin. Se on mielestäni ihan luonnollista, eikä minulla ole mitään vanhempia harrastajia vastaan, päinvastoin: tämä on kaikenikäisten harrastus. Mutta nyt on tullut vastaan vanhempia, jotka ovat aloittamassa vakavaa kilparatsastajan uraa huolestuttavan nuorella iällä lapsilleen. Siis nyt puhun alakouluikäisistä ja jopa alle kouluikäisistä. Päiväkoti-ikäisistä. He lähestyvät usein todella asiallisesti yhdistystä, mutta välillä tuntuu, että liiankin vakavasti. Alle 7-vuotiaiden pitäisi vielä leikkiä ja tehdä juttuja oman kiinnostuksensa mukaan, eikö niin? Meillä ei ole edes niin hyvin organisoitua toimintaa, että pystyisimme tarjoamaan kautta maan aktiivista valmennus- ja kisatoimintaa, mitä nämä vanhemmat tuntuvat janoavan. Olen lähinnä järkyttynyt. Meni vähän ohi aiheen, mutta mitä tähän pitäisi edes oikein sanoa? Älkää kuitenkaan ottako liian vakavasti?

Summa summarum, miettikää kenelle ja minkä ikäiselle laitatte viestiä, mikä on viestin sisältö ja mitä pyydätte. Miten haluaisitte itse asian esitettävän? Keppihevosharrastajat eivät ole pelkästään lapsia, mutta suurin osa meistä on lapsia.


Noh, mitä mieltä olette jaostani ja oletteko törmänneet näihin tyyppeihin? Keksittekö muita ryhmiä?

Syyskisojen kilpailukutsu on julkaistu!


Pääset sivulle klickaamalla tästä!