perjantai 8. heinäkuuta 2016

suomi - keppihevosharrastaja - suomi | Eli miten puhua keppihevosharrastajalle

Kuten muutama lukijoista varmaan tietääkin, hoidan aika paljon SKY:n asioita. Näissä tulee tehtyä kaikenlaista kirjeenvaihtoa, samoin omissa henkilökohtaisissa keppihevospuuhissa. Se, mikä on viime aikoina närästänyt oikein rankasti on ihmisten tapa puhutella keppihevosharrastajia. Ja miksipä ei purkaa ärsyyntymistä blogissa!




Okei, otetaan pahin ihmisryhmä ensin. Tähän ryhmään kuuluu lähinnä toimittajia ja ihmisiä, jotka eivät ole kunnolla sisällä keppihevosmaailmassa: näkevät sen pikkulasten ja vähän outojen teinien puuhailuna ja/tai hyvänä kevytmielisenä tulonlähteenä. Tällaiset ihmiset helposti lähestyvät aikuistakin harrastajaa puoli humoristisesti tyylillä "tuleppa tyttönen meille tapahtumaan X pitelemään kisoja, niin saat itsekin ratsastella ja hyvän mielen" tai "menkääpä te lapset pitämään sm-kisanne vaikka johonkin kivaan koulun jumppasaliin".

Kuuletteko hampaiden kirskumista? Sillä se kaikuu täältä varmasti kilometrien päähän. Ensinnäkin. Keppihevosharrastaja (kuten minä) voi olla myös aikuinen ihminen (kuten minä). Muutenkaan minusta edes kymmenenvuotiaan ei tarvitsisi kuunnella tuollaista vähättelyä. Eivätkö ihmiset sitten tiedä, kenelle he laittavat viestiä? Tietysti jos joku on lukenut vanhan tekstin, jossa lukee, että olen 13-vuotias, ei ihmisille välttämättä tulla mieleen, että teksti on puoli vuosikymmentä vanha... Eihän nyt keppihevosharrastaja voi olla mitenkään vakavasti otettava taho? Eikä nyt ainakaan yli 15-vuotias, eihän?

Yhdistykselle tulee aivan solkenaan pyyntöjä, että tulisitteko pitämään pistettä/kisoja/tapahtumaa siihen ja siihen tapahtumaan. Valitettava totuus on, että meillä ei ole resursseja sellaiseen - SM-kisatkin ovat yhteisöllemme iso ponnistus, saati sitten pikkukisojen pito siinä sivussa. Mutta jos lähestymistapa on se, että tytötellään ja käytetään muutenkin alentavaa kieltä, niin kynnys lähteä pitämään talkoolla yhtään mitään nousee aika nopeaan. Ärh ja purh, voisin hakata näppäimistöä tästä aiheesta tuntikausia, mutta ikävystyisitte kuoliaaksi. Seuraavaan aiheeseen, mars.

Harrastajat itse eivät ole tässä asiassa yhtään parempia. Miettikää, mille taholle olette viestiä laittamassa. Teitittely ei välttämättä ole luontevaa, mutta jos lähestytään niinkin "korkeaa tahoa" kuin harrastuksen kattojärjestöä, niin kyllä sitä jo odottais että sä et käyttäs ihan mitää järkyttävintä instaslangii ja ehkä pari pistettä ja pilkkuukin ois iha kohallaan. Ymmärretään, ymmärretään, että monet harrastajat ovat nuoria, mutta minun mielestäni koskaan ei voi olla liian muodollinen. Sitten jos tuntuu siltä, että ensimmäinen viesti on ollut liian jäykkä, voi puhuttelutapaa muuttaa myöhemmin. Tärkeintä tietysti, että saa viestin perille.

Viimeinen ryhmä on minulle suhteellisen uusi tuttavuus. Kenttien laidalta huutelevat jalkapalloäidit ovat varmaan kaikille tuttuja. Samaa sarjaa löytyy myös luistelun, hevosurheilun, jääkiekon ja monen muun harrastuksen maailmasta. Minulle järkyttävä uutinen ovat olleet keppihevosäidit. Siis kyllähän aina on ollut vanhempia, jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän innostuneita lastensa keppihevosharrastuksessa ja mukana siinä, osa jopa tehden jälkikasvulleen hevosia ja näin harrastaen itsekin. Se on mielestäni ihan luonnollista, eikä minulla ole mitään vanhempia harrastajia vastaan, päinvastoin: tämä on kaikenikäisten harrastus. Mutta nyt on tullut vastaan vanhempia, jotka ovat aloittamassa vakavaa kilparatsastajan uraa huolestuttavan nuorella iällä lapsilleen. Siis nyt puhun alakouluikäisistä ja jopa alle kouluikäisistä. Päiväkoti-ikäisistä. He lähestyvät usein todella asiallisesti yhdistystä, mutta välillä tuntuu, että liiankin vakavasti. Alle 7-vuotiaiden pitäisi vielä leikkiä ja tehdä juttuja oman kiinnostuksensa mukaan, eikö niin? Meillä ei ole edes niin hyvin organisoitua toimintaa, että pystyisimme tarjoamaan kautta maan aktiivista valmennus- ja kisatoimintaa, mitä nämä vanhemmat tuntuvat janoavan. Olen lähinnä järkyttynyt. Meni vähän ohi aiheen, mutta mitä tähän pitäisi edes oikein sanoa? Älkää kuitenkaan ottako liian vakavasti?

Summa summarum, miettikää kenelle ja minkä ikäiselle laitatte viestiä, mikä on viestin sisältö ja mitä pyydätte. Miten haluaisitte itse asian esitettävän? Keppihevosharrastajat eivät ole pelkästään lapsia, mutta suurin osa meistä on lapsia.


Noh, mitä mieltä olette jaostani ja oletteko törmänneet näihin tyyppeihin? Keksittekö muita ryhmiä?

Syyskisojen kilpailukutsu on julkaistu!


Pääset sivulle klickaamalla tästä!
 

tiistai 3. toukokuuta 2016

SKY: Rekisteröintiäänestyksen uusinta! Mainostus painostus!



Pienen äänestysprosentin vuoksi SKY uusii rekisteröintiäänestyksen netissä. Linkki äänestykseen alla, huomaathan, että pääset linkkiin vain kerran/laite! (Saa jakaa!)

http://viuhku.net/sky/hallitus/SKYrekkaus.pdf

torstai 14. huhtikuuta 2016

SCIFI. One Genre to Rule Them All

Hän on valmis! En olisi rehellisesti uskonut silloin, kun postausta hänestä väsäsin, että saisin sen joskus tehtyä ja tässä ollaan! Työvaiheista ja kaikesta kivasta voitte lukea uudella Realististen keppihevosten sivulla (linkki alla). Täytyy sen verran sanoa, että kaikki sujui mielettömän hyvin, vain kaulan kanssa oli ongelmia ja nekin melko pieniä.
Tämä kyllä innostaa tekemään lisää - prototyyppinä tämä ei ole missään nimessä täydellinen, on sata kohtaa jota haluaisin muuttaa. Etenkin kovien toimintaa ja pään kolmiulotteisuutta haluaisin parantaa, samoin kaulan eleganttiutta.
http://khtniittyjoki.net/realistinenkeppihevonen/
Linkki kuvassa.
 

















maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kohti SM-kisoja: Koulumestaruusradan analyysi

Nyt olisi tarjolla mestaruuden finaaliradan analyysiä. Linkin videoon saa lähettämällä viestin osoitteeseen tyti97[at]gmail.com En jaa tätäkään julkisesti ennen kisoja. Heittäkää kysymyksillä/kommenteilla!



En ota vastuuta kenenkään kilpailusuorituksesta videon perusteella! Videolla esitetyt kommentit ovat täysin henkilökohtaisia mielipiteitäni ja näkemyksiäni.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Sää tänään: Aurinkoista pienellä kakkamyrskyn mahdollisuudella

"Keppihevosharrastajat ovat osoittaneet olevansa aggressiivisia. Sen voi huomata esim. sosiaalisissa medioissa, jos heidän harrastustaan pilkataan. Heinäkuussa 2015 Ylex erehdyksellisesti, tietämättömänä piti harrastusta pilkkanaan. Instagramissa keppihevosharrastajat sitten hyökkäsivät Ylex:n kimppuun. Harrastajat vaativat anteeksipyyntöä, ja sen he myös saivat. Ylex pyysi anteeksi radiossa ja Instagramissa. Tämä tapaus näytti, kuinka vahvoja keppihevosharrastajat ovat yhdessä." - Hikipedia
Keppihevosharrastajat ovat sensitiivistä porukkaa. Ja ymmärtäähän sen, ei tämä ole millään Yhteiskunnallisesti Hyväksyttyjen Harrastusten Top Ten -listalla.  Ennen vanhaan ulkopuolisilta suojauduttiin piiloutumalla takapihoille ja myöhemmin salatuille foorumeille. Inhottavia kommentteja vältettiin pitämällä mahdollisimman pientä meteliä. Levittäytymällä eri medioihin on otettu uskalias askel pois mukavuusalueelta.

   Myrskyjä keppihevosmaailmassa on ollut siitä lähtien, kun se syntyi. Isoja askelia eteenpäin on pelätty, mutta somejen valloitus tapahtui sellaisella rytinällä, ettei sen seurauksia oikein edes ehditty pohtia. Muistan, kuinka SKY:n sivujen uutta julkistusta pelättiin. Muistan myös, kuinka sain aikaan kakkamyrskyn sanomalla kaksi sanaa väärässä paikassa. Oi niitä aikoja. Sen voin sanoa, että vielä pari vuotta sitten oltiin todella neuroottisia keppihevosharrastajien nettiturvallisuudesta, jopa niin pitkälle, että se esti harrastajakunnan tietynlaisen sosiaalisen kehityksen. Mutta nyt, mitä äänekkäämpiä ollaan, sitä enemmän huomiota herätetään ja sen kautta myös kuviteltu turvallisuuden kehä harrastuksen ympärillä rakoilee.

   Kuitenkin tuntuu, että vaikka keppihevosharrastus on levittäytynyt, niin varautuneisuudesta ei olla päästy eroon, ei harrastajakunnan sisällä eikä ulkopuolisiakaan kohtaan. Ja tästä päästäänkin sievästi kiertäen aiheeseen: kakkamyrskyihin. Tuntuu, että näitä on koko ajan pienemmistä ja pienemmistä syistä. Lajihan on monin tavoin arka ja suurin osa harrastajista on herkässä iässä (tiedän, että sen lukeminen on inhottavaa, mutta se on totta). Kuitenkin keppihevosharrastus on laji, joka väistämättä jakaa mielipiteitä. Siitä ei päästä eroon millään.

  Moni väittää, ettei välitä muiden mielipiteistä, mutten oikein jaksa uskoa siihen. Siitähän se varautuminen lähtee, että pelätään, mitä muut ajattelevat. Sanon vain, että mitä väliä. Jos joku pitää keppihevosharrastusta lapsellisena, niin tarkoittaako se, että sinun oletetaan jättävän hommat siihen ja aloittavan postimerkkeilyn? Jos joku loukkaa harrastustasi, tarkoittaako se, että hänelle täytyy raivostua tai muuten hän on oikeassa? Toisaalta, ajattelevatko nämä ihmiset asiasta yhtään toisin jäätävän sodan jälkeen? Pahimmillaan kakkamyrskyllä saa käännettyä nekin, jotka ennen pitivät tätä hyvänä harrastuksena, sitä vastaan.

   Minusta meidän harrastajien pitäisi kunnioittaa muiden oikeutta pitää keppihevostelua lapsellisena, samaan tapaan kuin me odotamme, että he kunnioittavat meidän mielipidettämme. On ihan ok olla eri mieltä.
  Ja sitten loppuun vielä rakentavaa hapatusta: meidän pitää yrittää olla rohkeita ja lakata piiloutumasta. Ei sorkita muurahaispesiä ja annetaan joidenkin asioiden mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Rauhaa ja rakkautta, ihmiset. ; )

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Tee se itse

Havaitsin yhden asian SM-kisojen ilmoittautumisten yhteydessä. Ihanasti omatekemien luokkaan (jonka puolesta annan loppuun asti ääneni, sanokaa mitä sanotte) oli paljon tunkua, joka kertoo hyvää keppihevosharrastuksen käsityöpuolen kehityksestä. Toisaalta VIP-luokkaan ei ollut niin paljoa halukkaita ja tuntui, ettei monilla ollut itseluottamusta laittaa omatekemiään ehdolle tähän luokkaan. Se on suhteellisen ymmärrettävää, olihan siellä aika kovia nimiä hevosilla.



    Moni minut edes puolittain tunteva tietää asennoitumiseni muilta harrastajilta ostettuja tai tilattuja hevosia ja etenkin niiden näyttelyttämistä kohtaan. Tämä tietysti kumpuaa siitä, että olen pienestä asti itse pyrkinyt kehittämään taitojani ja joutunut taistelemaan jo huipputasoisten hevosten kanssa samoissa luokissa edes saadakseni jotain ammattimaista arviointia. En toki tuomitse mitään enkä ketään - kuka nyt ei olisi unelmoinut hevosen ostamisesta joltain "kuuluisalta" tallilta.
Missi ja Woodis [myyty] ovat ainoat hevoset, joita olen ostanut muilta (okei, Kuurassonia ja Dashietä ei lasketa, okei?) talleilta. Missi on Mestenan vanhempaa tuotantoa.


   Mutta. Tiettyjen tallien hevoset vievät etenkin virallisissa näyttelyissä paljon kaivattua tilaa, mistä kukaan ei kuitenkaan hyödy, korkeintaan omistaja saa hyvän mielen. Palaute hevosten rakenteesta harvoin saavuttaa tekijää, eikä tämä niitä usein edes tarvitse. Tällä tarkoitan sitä, että jos tekijä kaipaa kommentteja hevosistaan, hän varmasti ilmoittaa itselleen tekemiään (joihin syystä tai toisesta usein panostetaan enemmän), omia hevosiaan näyttelyihin. Mielestäni näyttelyjen tarkoitus on nimenomaan kehittää tekijöiden taitoja. Toisaalta, jos näyttelyiden tulokset ovat pelkästään paremmuusjärjestyksessä, eikä sanallisia kommentteja tarjota, niin silloin kyllä iso osa näyttelyiden pointista hupenee. Onhan toisaalta hienojen hevosten ostaminen varma tapa saada sijoituksia ja kokea onnistumista näyttelyiden saralla, vaikka omat hevoset eivät olisi niin onnistuneita, mutta jos niitä ruusukkeita kaipaa, niin niitä saa hei kaupastakin. (Karusti sanottu, tiedän.)

Joskus mekin saadaan pari ruusuketta. Mukavaa vaihtelua.

   Tästä päästäänkin sitten taas yhteen lempiaiheeseeni. "Kaikkien hevoset eivät kelpaa." "Toiset eivät koskaan opi tekemään hevosia." "Olen surkea." Hevon kukkua. Hyvätkin tekijät ovat harjoitelleet vuosia, erehdyksen ja onnistumisen kautta. Väitän, että kukaan ei ole herännyt eräänä aamuna ja tehnyt ihan lonkalta täydellistä, ensimmäistä hevostaan. Jos joku väittää, että ei ole koskaan kokenut epäonnistumista tehdessään hevosta, niin hohhoh. Kaikilla on omat heikot kohtansa, joka pätee ihan kaikkeen elämässä. Todellinen onnistuminen on lähinnä kiinni sitkeydestä, luovuudesta ja itsensä kehittämisestä.

Heräsin eräänä aamuna ja tein ensimmäiset kangashevoseni. Se oli TÄYDELLINEN.


   Teenhän sitä minäkin - olen itse itseni pahin kriitikko. En ole mielestäni tehnyt vielä lyhyen elämäni aikana yhtään täysin onnistunutta hevosta, mutta se on ihan ok. Kuten varmaan huomaatte, jos katsotte hevoskatrastani, niin sieltä löytyy kopukkaa vähän joka lähtöön. Olen hakenut tyyliäni välillä sieltä, välillä täältä, enkä tiedä, olenko vieläkään vakiinnuttanut sitä paikalleen. Mutta faktaa on, että opettelematta ei kehity ja prosessiin tarvitaan välillä vähän ojausta. Nykyisin harrastuksen aloittavilla nuorilla on paljon paremmat lähtökohdat kuin 2000-luvun alussa: paljon on jo keksitty ja malleja kyllä löytyy.


   Joten summa summarum, uskaltakaa tehdä itse omalla tyylillänne, kokeilkaa ja kysykää apua. Et voi aina nähdä, mitä seuraavan kulman takana on, voi olla että juuri sinä olet se tuleva keppihevosteon superstara.

lauantai 23. tammikuuta 2016

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

SM kisat 2016: Kür-analyysivideo

Nyt se on täällä! Analyysi SM-kisojen kür-ohjelmasta! Pohdiskeletko, mitä kannattaa painottaa, mitä kannattaa huomata? Onko eka kertasi SM-kisoissa/koululuokassa/kürissä? Ei hätää, analyysivideo auttaa! ; )
 



... Okei, siitä tuli jäätävä. No selviytykää, yritän parantaa seuraavaan videoon.

torstai 14. tammikuuta 2016

Koulutuntia sunnuntaina

Tervetuloa valmennukseen sunnuntaina 17.1. klo. 13 eteenpäin. Tunnin aiheena kouluratsastus sm-tasolla. Myös tasoltaan alle GP:tä ratsastavat tervetuloa, otetaan lähinnä treenisuunnittelun ja vahvuuksien/heikkouksien tunnistamisen kannalta. Laittakaa sitovat ilmot direllä tai s-postiin: tyti97@gmail.com Sieltä saa myös osoitteen. Siirrymme vähän kauemmaksi hiekkakentälle (julkiselle) lumitilanteen takia. Olemme takaisin lähtöosoitteessa noin puolessatoista tunnissa. 

--
Keppihevostalli Niittyjoki- keppihevosia vuodesta 2006!
Hotmaililla lähetetyt viestit eivät välttämättä saavu perille, joten jos en vastaa kahden vuorokauden kuluessa, laita viestisi uudelleen. Kiitos!

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Mennäkkö vai eikö mennä

Moraalinen dilemma. Uhosin viime vuonna, että nyt kerrankin osallistun sm-kisoihin kun on mahdollisuus, ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Nyt olisi kuitenkin viime vuoden hyvien yhteispisteiden ansiosta avoinna suora pääsy koulun mestaruusluokkaan, ilman karsintaa. Houkuttaisi mennä, mutta olen ensinnäkin rapakunnossa ja tässä olisi muitakin asioita listalla ennen kisoja (esimerkiksi ylppärit ja  pääsykokeet). Aikaisemmin ajattelin, että olisi epäreilua, jos tällainen vanhus tunkisi viemään nuorempien paikkoja. Toisaalta nyt kisapaikalle pääsevät vain karsintojen parhaat, joten silläkin tavalla ei olisi mitenkään epäreilua osallistua.


Asettaahan se paineitakin. Jos ilmoittaudun, jään todennäköisesti häntäpäähän tuloslistoilla. Tuomarikin on vaihtunut, eikä tämä välttämättä ymmärrä enemmän tai vähemmän omaperäisen tyylini päälle. : D Mutta tuskimpa sillä on mitään väliä, itsestäänhän se menestys on lähinnä kiinni. Nyt vielä jos olisi jokin järkevän oloinen hevonen, jolla ilmoittautua. Kaksi uusinta meinasin ilmoittaa näyttelyyn (Uva ja Idris) ja ne ovat sattumalta ainoat kisakäytössä olevat kouluhevoset. Tosin sitä vaaraa tuskin on, että ne molemmat pääsisivät luokkiin tai karsinnoista läpi. Tietysti olisihan se kiva esitellä joka kevät aina uusi kouluhevonen. Toivoin jotenkin, että pääsisin itse vaikka koulutuomariksi tai johonkin esteellisyyden aiheuttavaan hommaan, etten joutuisi tekemään tätä päätöstä... Noh katsotaan.

Ja iso kiitos ilmoittautujille, kun olette olleet niin sopuisia ja maltillisia tähän asti, foorumin ylläpito kiittää!

Että sellaista... Heittäkää kommentilla!
 

torstai 7. tammikuuta 2016

Kohti SM-kisoja: ennen ilmoittautumista


Nettisivut löytyvät osoitteesta http://viuhku.net/sky/SM2016
 

Kuten viime vuonnakin, ajattelin taas kirjoitella SM-kisoihin valmistelevaa blogisarjaa. Ensimmäisenä haluaisin nostaa esiin pari pikaista seikkaa, joiden ajattelin olevan tärkeitä noin ennen ilmoittautumista. Osahan ovat ilmiselvyyksiä, mutta tuntuu, etteivät kaikki muista niitä vieläkään. : D Laittakaa hei toiveita muihin postauksiin tai lisäyksiä tähän, jos tulee mieleen! 


1. Luokkiin pääsevät arvotaan
Voit ilmoittautua kolmeen luokkaan, mutta se ei takaa sitä, että pääsisit niihin. Kannattaa henkisesti varautua siihen, että on tyytyväinen edes yhteen luokkaan pääsyyn. Ja kannattaa miettiä miten toimit, jos pääset vain yhteen - riittääkö se vai kannattaako matkaan lähteä? Jos päätät perua, tee se sitten ajoissa. 

2. Sisäänpääsy maksaa
Myös katsojat joutuvat maksamaan sisäänpääsystä. Muista kertoa tämä vanhemmillesi ennen ilmoittautumista. Kannattaa myös huomioida, että niitäkin lippuja on vain rajatusti, eli kannattaa olla ajan tasalla. 

3. Ilmoittautuakseen on rekisteröidyttävä
Ilmoittautuminen tapahtuu omalla foorumillaan. Käy rekisteröitymässä hyvissäajoin ja tutustu systeemiin. 

4. Ilmoittautuminen ei ole kilpailu
Ei ole mitään kiirettä ilmoittautua. Jos kaikki säntäävät kello 00:00 ilmoittautumisen alkamispäivänä foorumille, niin se kaatuu, sanokaa mun sanoneen. Taktisesti fiksumpaa olisikin mieluummin seurailla jonkin aikaa ja katsoa, mihin luokkiin on vähiten ryysistä. Kannattaa huomioida, että koulu- ja näyttelyluokkia on kahdet, joten silläkin voi vähän "pelata".

5. Koulumestaruudessa ja näyttelyssä on karsinnat
Näistä asioista ei olla vielä julkaistu virallisia infoja, mutta laitan kuitenkin ajatuksia ylös:
- Huomaa, että koulumestiksiä varten täytyy tehdä karsintavideo. Eli hyvät laitteet ja varmaan youtube-tilikin kannattaa hankkia ajoissa.
- VIP-näyttelyyn osallistuvilla taas pitänee olla omat nettisivut kuvineen ja tietoineen (ellei niitä ladata suoraan foorumille?).

6. Kür
Toinen koululuokka on tänä vuonna kür. Se on uutta SM-kisoissa ja antaa melko vapaat kädet. Koska Glorialla on teosto-oikeudet, niin musiikkivalintakin on melko vapaa. Tästä aiheesta voisin tehdä oman postauksen jossain vaiheessa.

7.  Viime vuoden sijoittuneiden etuoikeudet
Viime vuonna meataruusluokissa sijoitteneet saavat etuoikeudet:
- Estemestaruus: (sekä junnu, että avoin) voittajat pääsevät automaattisesti halutessaan luokkaan arvonnan ohi ja toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet saavat ylimääräisen lipun arvontaan
- Koulumestaruus: väh. 107 pistettä saaneet pääsevät suoraan luokkaan
Nämä oikeudet pitää lunastaa ilmeisesti ennen ilmoittautumisen loppua.

8. Ilmoittautumismaksu
Maksu on tänä vuonna vähän mutkikkaampi: se koostuu perusosasta (5 €) ja luokkamaksusta (5 €/luokka). Luokkamaksut palautetaan perumisten kohdalla, perusmaksua ei. Eli esim. jos osallistut kahteen luokkaan, niin maksu on 5+5+5 € = 15 €. Maksu maksetaan ennakkoon tilille. Maksuaikaa on viikon verran luokkaan päässeiden julkaisusta.

9. Muu ohjelma
Kisoissa on tänä vuonna luokkien lisäksi muutakin ohjelmaa, käy tutustumassa! 

10. Aina voi ilmoittautua järjestäjäksi
Jos et pääse haluamiisi luokkiin, on aina ovet avoinna järjestäjäksi. Tai muun ohjelman pitäjäksi! 

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Unelmien SM-kisat





Ja ennen kuin edes aloitan, niin pliis: olkaa kärsivällisiä tämän vuoden järjestelyiden suhteen. Kyllä, ne saattavat olla myöhässä, mutta se, että järjestäjät saavat hirveän tulvan viestejä ei auta ketään. Paniikki pois, mitään paikkoja luokkiin ei ole vielä jaettu, eikä myyntipaikkojen saajia julkaistu. Nettisivut ovat tulossa, sen verran tiedän. Seuratkaa foorumin topaa ja instagram-tiliä. 

Kuten varmaan joku jo tietää, olin ensimmäisenä kolmena vuotena pääjärjestäjänä SM-kisoissa. Viime ja tänä vuonna pidän taukoa kirjoitusten takia, mutta sen jälkeen olisi tarkoitus palata kuvioihin. SM-kisojen koko on kasvanut vuosi vuodelta ja järjestelyjen pitäisi pystyä kasvamaan samaa rataa. Ensimmäisinä kahtena vuonna osallistujamäärät olivat melko maltillisia ja käytännössä kaikki halukkaat mahtuivat luokkiin. 2014 yllätti meidät täysin. Kisaajia oli niin paljon kuin mahtui, ilmoittautuminen meni heti täyteen. Viime vuosi olikin sitten suorastaan räjähdysmäinen ilmoittautumisten osalta. Vieraskirjailmoittautuminen toimi ensimmäiset pari vuotta, nyt se ei enää ole edes hyvä vaihtoehto.

   Tämä olisi ensimmäinen asia, jonka muuttaisin vanhaan verrattuna. Yhdistykselle on jo rakennettu foorumi, jolla ilmoittautuminen voisi tapahtua. Tosin sekään ei kestä, jos sadat ihmiset laittavat samalla sekunnilla sinne satoja viestejä yrittäen olla mahdollisimman nopea, eihän sitä yksikään palvelu siedä kaatumatta. Mikä on sitten nopeuskilpailun vaihtoehto? On esitetty kahta ideaa.

1. Arvonta
Tätä toteutettiin jo viime vuonna vähän pakon edessä. Kun ei olisi kiire ilmoittautua ja kaikilla olisi samat mahdollisuudet, eikä näin tulisi yhtäkkistä viestiryöppyä. Toisaalta onnetar ei ole tasapuolinen: osa pääsisi moneen luokkaan, jotkin vain yhteen, moni ei mihinkään. Kuinka moni lähtee toiselle puolelle maata yhden luokan takia? Tämä aiheuttaisi perumisia ja vaikeuttaisi ennakkomaksujen maksamista. Toisaalta voitaisiin ottaa varapaikkalaisia, mikä sitten taas aiheuttaisi kysymyksiä ja epävarmuutta.

2. Ennakkokarsinnat
Karsinnoista on puhuttu jo SM-kisojen alusta alkaen. Minulla ei varsinaisesti ole mitään niitä vastaan, mutta pidän melko epätodennäköisenä, että IRL-karsintoja pystyttäisiin pitämään. Ensinnäkin järjestäjiä ei ole tarpeeksi ja toisekseen on vaikeaa saada samat olot kaikille. Olisi huippua, jos saataisiin kasattua joku osaava tiimi, joka kävisi pitämässä vaikka joidenkin muiden tapahtumien ohessa karsinnat samalla porukalla eri puolilla maata. Mutta se on tietysti täyttä utopiaa.
Sain kyllä hyviä kokemuksia URL-kisojen pitämisestä valmentajavalmennuksen yhteydessä: kun säännöt olisivat selkeät ja kisaajat viitsivät panostaa videoihinsa, voitaisiin mukaan saada laaja skaala kisaajia. Tottahan toki siinäkin on huonoja puolia: tämä ei onnistu esteillä, sillä kaikkihan rakentavat ratansa edukseen. Lisäksi karsitut eivät välttämättä pääse ja joudutaan ottamaan kauheasti varapaikkalaisia tai videoita tulisi ihan liikaa, eikä niiden läpikäynti tasapuolisesti olisi järkevää. Kauheasti suunnittelemista tässä tietysti on, mutta ajatuksessa on potentiaalia. Avainsanat asiat ovat "hyvissä ajoin" ja "selkeät suunnitelmat".

   Uusi systeemi ei kuitenkaan ratkaise sitä suurinta ongelmaa: miten saada mahdollisimman paljon porukkaa mahtumaan mukaan? Kisat eivät voi kestää yötä myöten eikä tilat (huomatkaa, että monissa sisätiloissa on yläraja siihen, kuinka paljon porukkaa saa olla sisällä kerrallaan!), järjestäjien määrä ja rahat riitä ottamaan loputtomasti porukkaa. Pitäisi kuitenkin saada jotenkin maksimoitua kisojen tehokkuus. Tämän vuoden kisoissa se on suunniteltu tehtävän paitsi nettikarsinnoilla, myös sillä, että este- ja koulukentät ovat erilliset. Viime vuonna iso kompastuskivi oli nimenomaan se, että luokat pidettiin samalla kentällä ja radat oli suunniteltu niin, että kalustojen siirtelyyn meni tarpeettoman paljon energiaa. Mielestäni esteradat saisivat olla samalla estekokoonpanolla ja vain muuttaen hyppyjärjestystä. Tämä antaa koko päivään suunnilleen tunnin verran enemmän peliaikaa. Se, että kentät ovat erilliset ja pysyvät ja luokat pyörivät samaan aikaan, on todella mielenkiintoinen uudistus, jonka toimimista odotan suurella mielenkiinnolla. Pysyvätkö aikataulut? Pysyykö tila tarpeeksi hallittuna? Riittävätkö järjestäjät? Miten starttaajien päällekkäisyydet estetään? Kokevatko osallistujat systeemin hyväksi? Ja lista jatkuu ja jatkuu. : D Jos homma toimii, niin tämä on ehdottomasti paras ratkaisu.

   Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä. Jos luokkia pidetään edellisvuoden malliin, eli 4 avointa esteluokkaa (sis. yksi tyyliluokka), 2 estemestaruutta, koululuokka, koulumestaruus, barrel race ja näyttely, saadaan yhteensä noin 225 paikkaa + korkeushypyn avoimet paikat. Jos jokainen saa osallistua kolmeen luokkaan (ja oletetaan, että kaikki menevät kaikkiin kolmeen), saadaan yhteensä 75 osallistujaa. Joka on, sanalla sanoen naurettavan vähän. Jotta voitaisiin kutsua itseämme isoiksi kisoiksi, pitäisi mukaan mahtua todella paljon enemmän väkeä.

Miten sitten saadaan mukaan lisää porukkaa? Kaksi vaihtoehtoa: lisätään/suurennetaan luokkia ja/tai pienennetään osallistumisoikeusmäärää (eli kuinka moneen luokkaan saa osallistua). Luokkien lisääminen on aika vaikeaa. Okei, nythän kahden kentän systeemillä voidaan käytännössä tuplata luokkien määrä, mutta se tietysti tarkoittaa tuplamäärää järjestäjiäkin (löytyykö?). Aika on kuitenkin rajoitettu (koska järjestäjienkin on syötävä, nukuttava ja käytävä vesassa) ja isojen, raskaiden kisojen kanssa pitää aina varata pelivaraa aikatauluun. Osallistumisoikeusmäärääkään ei oikein voi rajata loputtomiin, sehän vähentää halukkaita tulijoita.

Siirrytään hetkeksi budjetoinnin maailmaan. Isot kisat ovat taloudellisesti todella riskaabeli sijoitus. Ensinnäkin ilmoittautumismaksut pitäisi ottaa mielestäni aina etukäteen: se a) vähentää perumisten määrää b) takaa sen, että kisojen isot menot saadaan rahoitettua. Toisekseen maksu pitäisi uskaltaa nostaa riittävän korkeaksi, jotta mitään sisäänpääsymaksuja katsojilta ei tarvitsisi pyytää. Koska jos vanhemmat joutuvat maksamaan sisäänpääsystä, jättää iso osa porukasta tulematta. Kaikki eivät pääse tulemaan ilman vanhempia ihan kulkemistenkin takia. Toisaalta lapset ovat vanhempiensa vastuulla, jos he eivät pääse ilmaiseksi sisään, on vastuu käytännössä järjestäjillä? Ymmärrän kyllä sen, että halutaan kontrolloida paikalle saapuvien määrää, mutta voisiko sen sijaan asian hoitaa vaikka niin, että kutakin kisaajaa/myyntipaikan pitäjää kohti saa mukaan tulla yksi katsoja? Tai sitten jos tulee itsekseen, eikä halua kisata, niin sitten voisi ennakkoon varata jonkin lipun (ja maksaa siitä)? Noh, mennee ehkä liian hankalaksi.

No nyt on selitelty ihan riittävästi. Saanen esitellä lyhyen yhteenvedon siitä, millaiset olisivat unelmieni SM-kisat. Tämä perustuu siihen, että kenttiä on kaksi ja erillään on lämmittely, näyttelytila ja myyntialue. Aikataulussa on oletettu, että kisapaikkaa ei päästä rakentamaan ennen kisapäivää.

YHTEINEN AIKATAULU
klo. 7-10.00 Kisapaikan kasaaminen, koko järjestäjäkööri mukana
klo. 10.00 Järjestäjäporukan kokous, alkupuhe
klo. 10.30 Ovet aukeavat myyjille, myyntipaikat on merkattu aamusta, myyjät ilmoittautuvat myyntivastaavalle
klo. 11.00 Ovet aukeavat yleisölle, ilmoittautuminen infopisteellä alkaa (infopisteitä pari ovien luona, infopisteen pitäjillä yksikertaiset listat kisaajista, myyjistä ja katsojista(?), mitään maksuja ei enää makseta, näyttelyhevoset saavat numeronsa
klo. 11.45 Pääjärjestäjän tervetuliaissanat
klo. 12.00 Ensimmäiset luokat alkavat
klo. 18.00 Infopiste sulkeutuu
klo. 19.00 Kilpailut päättyvät, talo tyhjäksi

ESTEKENTTÄ
Esteet jaettu kolmeen isoon luokkaan iän mukaan. Nuorimpien luokasta selviää junior-estemestaruus, muista luokista parhaat viisi pääsevät finaaliin kilpailemaan estemestaruudesta. Ratsastaja voi osallistua vain yhteen luokkaan. Halutessaan Junior-luokkaan ikänsä puolesta pääsevä voi ilmoittautua myös vanhempien luokkaan, mutta ei molempiin. Radat voisivat olla suhteellisen pitkiä ja korkeita, jotta kilpailijat saisivat "mahdollisimman paljon vastinetta rahoilleen". Mestaruusfinaalista voitaisiin kehitellä mahtavaa spektaakkelia, haastatellen kisaajia ja kertoen heidän taustojaan. (Pilvilinnoja.)
klo. 12.00-13.45 Junior-estemestaruus, 2006 syntyneet ja nuoremmat (40 osallistujaa)
klo. 13.45-14.00 Tauko (Järjestäjät käyvät vessassa ja syövät)
klo. 14.00-15.45 Mestaruuskarsinta I (2004 syntyneet ja nuoremmat) (50 osallistujaa)
klo. 15.45-16.00 Tauko
klo. 16.00-17.45 Mestaruuskarsinta II (2005 syntyneet ja vanhemmat) (50 osallistujaa)
klo. 17.45-18.00 Tauko
klo. 18.00-18.20 Mestaruusfinaali (10 osallistujaa) ja palkintojenjako

KOULUKENTTÄ
Koulun mestaruus kisataan alkupäivästä, jotta palkintojenjako ei mene esteiden päälle. Esittelen kaksi versiota:
Jos karsinnat on ennakkoon netissä (joista vaikkapa valitaan kymmenen parasta) :
klo. 12.00-13.00 Barrel Race tms. (40 osallistujaa)
klo. 13.00-13.15 Tauko
klo. 13.15-14.00 Koulumestaruusfinaali (10 osallistujaa)
klo. 14.00-14.15 Tauko
klo. 14.15-15.30 Koululuokka Va Ö (20 osallistujaa)
klo. 15.30- Jotain show-ohjelmaa?
klo. 17.00-18.00 Korkeushyppy tms. (avoin)
Jos ei ole ennakkokarsintoja:
Kaikki kilpailevat käytännössä samasta tittelistä, mutta luokka on jaettu kahteen ryhmään, jotta ei tulisi päällekkäisyyksiä esteluokkien starttien kanssa.
klo.12.00-14.00 Koulumestaruus ryhmä I, 2005 syntyneet ja vanhemmat (20 osallistujaa)
klo. 14.00-14.15 Tauko
klo. 14.15-16.15 Koulumestaruus ryhmä II, 2004 syntyneet ja nuoremmat (20 osallistujaa)
klo. 16.15-16.30 Koulumestaruuden yhteistulosten julkistaminen
klo. 16.30-18.00 Barrel Race/korkeushyppy tms.

NÄYTTELYTILA
Näyttelyt kahdessa luokassa: toinen avoin luokka (oli siinä nettikarsintaa tai ei), toinen vain esittäjä tekemille hevosille.
klo. 12.30 Hevoset oltava esillä karsinastoissa numerolappuineen
klo. 12.30-16.00 Arvostelu käynnissä, älä vie hevosia pois
klo 16.00 Omatekemien hevosten palkintojenjako (30 osallistujaa)
klo. 16.30 Avoimen luokan palkintojenjako (10-35 osallistujaa?)

LASKELMAT
Esteisiin mahtuu yht. 140 os.
Koulukenttien luokkiin mahtuu 40-70 os.
Näyttelyyn mahtuu 40-65  os.
Eli yhteensä 220-275 starttia, kisaajia vähintään sen 140.

JÄRJESTÄJÄT
Lista hemmoista, joita tarvitaan kisapäivänä:
- Estetuomari
- Kellottaja + lähettäjä
- Vähintään kaksi rata-avustajaa esteille
- Koulutuomari (x2?)
- Koulutuomarin avustaja (x2?)
- Väh. kaksi kappaletta infopisteen henkilökuntaa
- Kaksi näyttelytuomaria
- Näyttelytuomareille avustajat ?
- Järjestyksen valvojia
- Ensiapuvastaava
- Ratamestari (vastuussa kalustosta)
- Tekniikkavastaava
- Muita toimitsijoita
___
Yht. min. 15 henkilöä (Vertaa aiempien vuosien 5-8 järjestäjään...)

Tällaista. Mitä mieltä olette? Ajatuksia?
Millaiset olisivat teidän unelmien SM-kisat?

perjantai 1. tammikuuta 2016

Mistä on hyvät keppihevoskisat tehty?

Kyselin instassa, mistä aiheista ihmiset haluaisivat lukea blogista (ja jos vielä aiheideoita on, niitä voi pyytää täälläkin), parikin pyysi postausta kisojen järjestämisestä. Ajattelin heti, että höpsöt, minähän olen kirjoittanut aiheesta sormet väärälleni viime vuosina. Sitten tietysti tajusin, ettei blogissa ole ainuttakaan tekstiä aiheesta, sen sijaan matskuja löytyy kyllä vaikka kuinka paljon muihin tarkoituksiin, joten täältä pesee. Tämä postaus on aika pintapuolinen, jos asia kiinnostaa enemmän (ja osaat tulkita hieroglyfejäni), kannattaa tutustua tekstiin, jonka rustasin SM-kisojen järjestäjille pari vuotta takaperin.
 
Sanottakoon näin aluksi, että keppihevoskisoja on tuhatta eri tasoa: pikkukisat takapihalla, vannoutuneiden harrastajien tai aikuisten järjestämät kisat ja niin edelleen. Kaikilta kilpailuilta ei vaadita samaa tasoa, eikä kuulukaan. Palataan tähän vielä myöhemmin. Käsittelen asiat leirimateriaaleissa esittelemäni jaon mukaisesti kahdeksan otsikon alla. Onnittelen, jos jaksat lukea loppuun asti! : D
 

Alkusanat
 
Kisojen järjestäminen ei ole tähtitiedettä. Kuka tahansa osaa järjestää loistavat kisat, kunhan viitsii pistää pikkuisen vaivaa järjestelyihin ja panostaa pariin tärkeään peruselementtiin.  
Ennen kaikkea on tärkeää olla kaikissa toimissaan
Tasapuolinen
Valmis vastaamaan kysymyksiin
Perehtynyt aiheeseen (kilpailusääntöihin ja lajeihin)
Myöntää virheensä

Ei ole koskaan häpeä pyytää järjestelyissä apua, se on parempi ratkaisu kuin jäädä hautomaan asiaa yksikseen! Suosittelen lämpimästi ennen kisoja tutustumaan esim. SM-kisojen sääntöihin tai SRL:n julkaisuihin, niistä saa varmasti hyviä ideoita. Ota rennosti ja muista pitää kivaa!
 
 

1. Kohderyhmä ja kokoluokka

Alussa ehdinkin sanomaan sanasen aiheesta. Ei ole mitenkään harvinaista, että kisajärjestäjä varautuu hulluun kilpailijamäärään, on tehnyt hienot järjestelyt ja suunnittelut ja sitten paikalle ilmestyy kolme kisaajaa. Hurraa. Tai toisinpäin: haukataan liian iso pala, pidetään hirveä määrä isoja luokkia, kisaajia tulee reippaasti, eivätkä järjestäjät ole kykeneviä hallitsemaan järjestelyjä, vaan kaikki kaatuu niskaan. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kiva järjestäjälle eikä kisaajille.

Tässä lyhyesi, mitä suosittelisin tekemään:

Minkä tason kilpailut ovat ? Seura/alue/kansallinen? *
Kuinka monta kilpailijaa pystyt ottamaan? Millainen aikataulu tältä pohjalta rakennetaan (aikatauluista lisää myöhemmin)? Ota mieluummin liian vähän, kuin liian paljon kilpailijoita, jos et ole tottunut suurtapahtumien pyöritykseen.
Keitä kilpailuihin toivotaan? Vain tuttuja vai onko tapahtuma avoin? Huomaa vaikutus ensimmäiseen kohtaan!
-> Missä mainostetaan? Riittävätkö omat sivut/facebookin ryhmä/insta, halutaanko ilmoittaa omilla sivuilla/foorumilla…?


Tämän perusteella voidaan ruveta suunnittelemaan paikkaa ja budjettia, mutta myös nämä edeltävät vaikuttavat kohderyhmään. Älä haukkaa liian isoa palaa kerralla ja pysy realistisena kilpailijamäärän ennusteissa.
 
 
 
2. Paikka
Kun kohderyhmä on selvillä, voidaan miettimään paikkaa. Usein seuratason
kilpailut sijoittuvat automaattisesti kotipihalle, mutta isompien kisojen kohdalla kannattaa jo ruveta miettimään, toteutuvatko toivottavat paikan ominaisuudet kotioloissa. On hyvä miettiä…
Mitä kilpailtavat lajit vaativat? Koulukenttä, estekenttä, monté-rata, maastoesterata…?
Joudutaanko siirtymään muualle omalta pihalta? Jos joudutaan, onko paikka julkinen vai yksityinen, saako sinne mennä? Miten kalusto saadaan sinne?
Ota huomioon kisojen koko! Pikkukisat voi pitää vielä vaikka koulun pihalla ilman lupia, mutta mitä jos kilpailijamäärä nousee?
Ota asiasta selvää hyvissä ajoin, ota rohkeasti yhteyttä ja suunnittele budjetti sen mukana, joudutaanko paikasta maksamaan vuokraa. (Kirjalliset luvat!)
Riittävätkö yhteydet (bussi- ja rautatieasemat/pysäkit)? Onko tilaa parkkipaikalle? Onko saniteettitilat riittävät?  Riittääkö kalusto? (Ks. Kohta 8.)
Minkä tason kilpailuiden edellytykset täyttyvät?*
Ihan pienimmille kisoille ei rehellisesti kannata ruveta vuokrailemaan kalliita tiloja - ole siis realistinen etukäteisarvioitesi suhteen! Pahinta on, jos osallistumismaksut eivät kata edes paikkavuokraa.
 
 
 
3. Budjetti
Kuinka paljon sinulla on mahdollista satsata kilpailuihin? Kannattaa myös miettiä, mihin kaikkeen menee rahaa ja tästä laskea, kuinka paljon vähintään tarvitaan ilmoittautumismaksuista. Laske menot mieluummin ylä- kuin alakanttiin, samoin tulojen kanssa kannattaa olla pessimistinen: peruutuksia tulee aina. Huomaa, että tuottoja voi saada myös esimerkiksi myyntipöytien vuokrista! Myös sponsoreiden hankkimista kannattaa harkita isoimmissa kisoissa. Mahdollisia rahakaivoja:
Palkinnot
Mahdolliset kaluston rakennus/korjauskulut
Paikkavuokra?
Buffetin antimet
 
Tulostuskulut (lähtölistat, mainokset yms.)
 
Kuljetuskustannukset (jos paikka on muualla kuin takapihalla)
 
Koristeet?
-> Laske näiden perusteella kilpailumaksujen suuruus.  ** Normaalimaksu on noin 2-5 €
 
4. Järjestäjät
Pienimmissä kisoissa yleensä kaksi tai kolme järjestäjää riittää, mutta kun kisaajamäärä nousee, ei pari ihmistä millään ehdi tekemään kaikkea. Mukaan kannattaa rekrytoida sisarukset, vanhemmat, serkut ja naapurit. Tarvittaessa suurkisoissa järkkähaun voi laittaa vaikka foorumille. Muista varautua sairastumisiin ja varmista, että henkilökunta osaa hommansa ja tietää mitä tekee! Mieti, kuka hoitaa:
Kuulutus
Tuomaroinnit (este, koulu, näyttely…)
Ajanotto
Buffetin pito
Ratamestari, radan suunnittelija
Ratahenkilökunnan tehtävät
◦ Infopiste
Kuvaus?
Roudaaminen, kaluston kunnon huolehtiminen
Ensiapu
Joka kerta SM-kisojen kanssa kävi niin, että puolet vapaaehtoisista jätti tulematta. Terveisiä sinne. Siksi kannattaa aina olla varastossa joko ihmisiä, jotka voivat helposti hypätä puikkoihin tai sitten omaa aikaa pääjärjestäjänä, että ehtii paikkailla vähän siellä täällä.
 
 
 
5. Järjestelyjen yksityiskohdat
Kisoihin liittyy miljoona yksityiskohtaa. Tässä otin esiin muutamia, joita pitää miettiä etukäteen. Lisää näistä alussa linkkaamassani läpäreessä.
Ilmoittautuminen (miten, missä, milloin, kuka on vastuussa?)
Ilmoittautumismaksu (mestaruustasolla: peritäänkö osa ennakkomaksuna?)
Maksimiosallistujamäärä luokkiin, kuinka moneen luokkaan saa osallistua ja kuinka monta kertaa per luokka?
Mitä lajeja/luokkia/korkeuksia/arvostelutavat/säännöt?
Aikataulutus
      - Kuinka kauan varataan kuhunkin suoritukseen? Esim. 1,5 min per osallistuja + 5 min palkintojen jakoon -> 25:n osallistujan luokka kestää 42 min. -> riittääkö aika? -> Mitä jos aikataulu pettää?
Yleiset säännöt
Muuta oheistoimintaa? (Buffet, valmennusta…)
Kuka vastaa kysymyksiin? Kuka on juridisesti vastuussa? -> Vakuutukset? (Esim. perheen kotivakuutus)
Radat? (este ja koulu)
Voisin puhua näistä asioista vaikka kuinka paljon, mutta parempi ehkä jättää tämä näin. Mutta kuitenkin kannattaa mieluummin suunnitella liikaa, kuin liian vähän.
 
 
 
6. Mainostus ja tiedotus
Mainostamisen kanssa ei kannata arkailla, myöhemmin varmasti harmittaa, jos kisaajamäärä jää vajaaksi sen takia, ettet viitsinyt mainostaa tarpeeksi.
Eri tasoiset kilpailut vaativat eri määrän julkisuutta onnistuakseen. Seurakisoissa riittää kavereille viestitys, mutta jos kilpailijamäärä nousee seuratason ylärajoille, kannattaa harkita näitä vaihtoehtoja:
Mainostus sosiaalisissa medioissa
Omien sivujen infot
Skh-foorumi ja SKY:n sivut
Mainoslehtiset muissa tapahtumissa
Mainostus lehtissä?
Infosivujen ja kilpailukutsun sisältö on hyvin tärkeä. Et voi änkeä sivuja täyteen tavaraa, sillä sellaista ei lue kukaan. Kuitenkin kaikki tarpeellinen pitää löytyä ja balanssin löytäminen näiden ääripäiden kesken on löydyttävä.

 

 
7. Kisa-alueen suunnittelu
Tämä aihehan on suhteellisen pieni ja kuuluisi periaatteessa yksityiskohtien alle, mutta itselleni alueen suunnittelu on iso osa suunnitteluketjuani. Se auttaa muistamaan, mitä kaikkea tarvitaan ja helpottaa ajattelua. Ainakin minun kohdallani. Jos kisapaikka ei ole tuttu tai et ole rakentanut kisa-aluetta aiemmin, suosittelen lämpimästi pohjapiirroksen piirtämistä!
Kentän koko (huomioi aidat)
Onko koulu/estekentät erilliset?
Karsinastot hevosille
Veryttelyalue (+ verkkaesteet)
Myyntialue
• Infopiste
Lähtölistojen paikka
Parkkis
Tuomarien pöytä, kuulutuspaikka
Katsomo
Tavarasäilytys
Buffetin pöytä
Isommissa kisoissa valokuvaajien paikat
 
8. Pikkuroinat
Loppujen lopuksi kokonaisten, monilajisten kisojen pitoon tarvitaan älyttömät määrät tavaraa. Suosittelen laatimaan listan kaikesta tarvittavasti. Tässä muutamia asioita:
Esteet (puomit, tolpat, koristeet), tolpat koulukirjaimille
Aidat (isompiin kisoihin radan ympärille, koululuokkiin kouluaidat/puomit)
Koulukirjaimet, numerot esteisiin, nimilaput järjestäjille
Näyttelyyn ja isompiin laukka/raviluokkiin numerot
Kylttejä (lähiteille sekä kisa-alueelle)
Isoihin kisoihin kuulutusvehkeet
Katsomoon tuoleja, pöytiä eri tarkoituksiin
Kyniä, paperia, pahvia, mitta esteiden mittaamiseen, saksia, narua, teippiä
Kello, pilli, laskin
Palkinnot (ruusukkeet, pokaalit, tavarapalkinnot…?)
Karsinastot hevosille (maassa makaaminen ei ole kiva, tuolitkin riittävät)
Arvostelupaperit ja muut tulostettavat: lähtölistat (myös tuomareille, infopisteelle ja kuuluttajalle), koulu- ja näyttelyarvostelupaperit, radat…
 
 
Onneksi olkoon, olet rämpinyt läpi koko postauksen (vielä pari viitettä tulossa)! Osa tietysti on ihan itsestään selvää jaaritusta, mutta toivon, että saatte tästä jotain irti. Laittakaa toki mielipiteitänne ja ajatuksia kisojen järjestämisestä alle!
 
 
 
 
* SKY:n kilpailusäännöt tulevat ulos osina toivottavasti ensi kesän aikana. Näissä jaotteluna on
- Talli(/seura)taso, alle 20 osallistujaa
- Aluetaso, yli 20 osallistujaa
- Mestaruudet, vain lajikohtaiset mestaruudet
 
** Voit laskea sopivan kisamaksun esimerkiksi seuraavasti:
1. Laske menot yhteen mahdollisimman pessimistisesti (yllätyskuluja saattaa ilmaantua) (esim. 60 €)
2. Laske kaikkien starttien määrä (esim. jos pidät kolme kahdenkymmenen osallistujan luokkaa: 20 x 3 = 60, vaikeaa)
3. Päätä kuinka moneen luokkaan yksi osallistuja voi osallistua (esim. kaksi kertaa)
4. Jaa menot starttien määrällä ja kerro edellisen kohdan luvulla (esim. 60/60x2=2) ja se on siinä. Jos tuntuu, että haluat pelata varman päälle esimerkiksi perumisten varalta, voi tähän lisätä pari euroa.
HUOM! Tämä on yksi malli, en ota vastuuta mistään. : D