sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Kuka hyppää parhaiten?


Kentän laidalla, viimeinen starttaaja. Ratsukko tervehtii tuomaristoa ja kääntyy kevyesti ensimmäiselle esteelle. Vaivattomasti rata jää taakse, yleisö taputtaa laiskasti, ratsastaja loistaa. Kentän laidalta kuuluu tuskastunut hymähdys: "No hyvähän noin pitkillä jaloilla on hypätä, yritäppä sitten lyhyempänä pärjätä noille..." Miten on, tuoko pituus menestyksen?




Ei ole mitenkään harvinaista, että näitä väitteitä kuulee niin kisakatsomoissa, jälkipuntien yhteydessä että päivitysten kommenteissa. Faktaahan on, että jos vedotaan kisaajan tiettyyn ominaisuuteen, kuten nyt pituuteen etua tuovana seikkana, unohdetaan täysin se, että myös keppihevosilla - etenkin keppihevosilla - tekniikka ratkaisee paljon. Ei se mitä tapahtuu esteen päällä, vaan ennen estettä, sen jälkeen ja ehdottomasti ja ennen kaikkea niiden välissä. Mutta kun katselee isojen kisojen voittajakolmikkoja, ei siellä ihan hirveästi alle puolitoistametrisiä löydy. 


Joka postauksen pakollinen Liisa-kuva.

Kaikki eivät voi olla yli 170 senttisiä, mutta mikä estää lyhyttä sijoittumasta? Vastahan meillä oli kevään sm-kisoissa loistavia esimerkkejä tytöistä, jotka hyppäsivät ja pärjäsivät itseään 30 senttiä pidempiä vastaan huiman kokoisilla esteillä. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö.

Pituudella on omat hyvät ja huonot puolensa. Pitkällä on usein enemmän pituutta jaloissa ja näin "jousta", jolla pompata. Toisaalta on enemmän kroppaa, mitä heivata esteen yli, pitkät raajat voivat olla jopa tiellä. Pitkä on usein parempi yksittäisellä isoilla esteillä, mutta liikkeet jäävät helposti hitaiksi ja kankeiksi esteiden välillä. On se kyllä kiinni yksilöstäkin.
Lyhyydessäkin on hyvät puolensa: vaikka yhdellä harppauksella ei etenekään kolmea metriä, on enemmän tilaa tiukoissa kurveissa, saa helpommin mahtumaan useamman askeleen lyhyellekin välille ja tiukat hypyt ovat edullisia aikaratsastuksessa. 

Kaikkihan me olemme nuorena lyhyempiä. Sanoisin, että ikä vaikuttaa pituutta enemmän. Vanhempana on ehtinyt kehittää tekniikkaa, lihaksistoa ja ns. pelisilmää, oppii arvioimaan etäisyyksiä ja sopivia ponnistuskohtia.  Jos olet menestynyt jo nuorena vanhempia vastaan, olet varmasti vahvoilla myöhemminkin. Toisaalta se ei toimi toisinpäin: iän myötä menestys voi parantua radikaalistikin. Tämän takia mielelläni jakaisin luokat aina ikäluokkien mukaan: tällöin tuloksetkin ovat realistismpia.



Loppupelissähän oma harjoittelu ja vahvuuksien tunteminen on ratkaisevaa. Ei kannata jäädä murehtimaan heikkouksiaan, vaan tunnistaa ne ja yrittää kehittää vahvuuksia. Ponnistusvoimaa voi hankkia periaatteessa loputtomasti itse, ja se määrää hyppytehokkuudenkin. Kannattaa myös miettiä minkä tyyppiset luokat ja korkeudet juuri sinulle sopivat. Jos korkeat esteet ovat se juttu, ei kannata väkisin vääntää myös pikkuluokkiin ja toisin päin, isot esteet eivät ainostaan ole hyvän hyppääjän merkki.  Kaikille esteet eivät sovi lainkaan, jos se ei tunnu omalta, niin  kokeile jotain uutta. Päivän ohje: treenaa tavotteellisesti ja kokonaisvaltasesti, tunnista rajasi ja lepää. 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Pohdintaa näyttelytoiminnasta



Nykyinen näyttelytoiminta on kehitetty reilu vuosikymmen sitten. Vaikka pitkällä aikavälillä tuo aika on täysin minimaalinen, on näinä vuosina tapahtunut paljon muutoksia paitsi keppihevosyhteisössä, myös median käytössä yleensä. Näin ollen esitän kysymyksen: pitäisikö virallisten näyttelyiden toimintakäytäntöjä muuttaa vastaamaan paremmin nykyisen harrastajakunnan tarpeita?

2000-luvun alussa ei ollut älypuhelimia. Ei ollut instagrammia, eikä facebook tai monet muut palvelut olleet vielä vakiintuneet. Netissä paras tapa saada julkisuutta oli omat nettisivut ja keppihevosfoorumi. Sellainen, joka ei ole elänyt tuota aikaa ei välttämättä ymmärrä sitä, miksi nettisivuja tai foorumia pidettiin niin arvossaan. Voitiin olla yksilöllisesti yhteisö kaikkien saatavilla, mutta turvassa vihamielisiltä katseilta. Jos et ollut forkalla, kuuluit "niihin muihin harrastajiin, joista ei tiedetä". Foorumilla kaikki harrastajat ympäri maata voivat kohdata reaaliajassa, mikä oli suhteellisen uutta. Yhteisö perustui nähdäkseni vanhempien harrastajien kunnioittamiseen ja yhdessä tekemiseen. 
Mitä sitten tapahtui? Jos et ole vielä huomannut, niin uutinen: keppihevosmaailman painopiste on siirtynyt pois foorumilta, kun on kehittynyt helpompia palveluita, jotka vetoavat paremmin nykyihanteisiin: visuaalisuus, lyhyet tekstit, oma yksilöllinen kanava. Näin yksi suuri keskittymä otti ja räjähti ympäri eri sosiaalisia medioita samalla harrastajakunnan kasvaessa hurjalla vauhdilla. Enää ei ole sitä yhtä kanavaa, jota kautta tavoittaisi kaikki aktiiviset harrastajat. Osa ei ole edes kuullut foorumista, mikä tietysti on tällaiselle nostalgikolle äärimmäisen surullista. 

Näyttelytoimintamme on kuitenkin jäänyt foorumiaikaan. Haut tuomareiksi tapahtuvat foorumilla. Haut kilpailujärjestäjiksi tapahtuvat foorumilla. Näyttelyilmoittautumiset tapahtuvat pääsääntöisesti foorumilla. Tulokset julkaistaan foorumilla. Osa ei halua, voi tai edes osaanrekisteröityä foorumille. Saati sitten tiedä siitä. Joku sanoo: mitä väliä? Rekisteröitykööt tai tyytykööt osaansa. Minusta yhdistyksen toimintaan osallistuminen on kaikkien oikeus. Jos osallistuminen on hankalaa, ihmiset jättävät sen tekemättä. Silloin helposti epäviralliset näyttelyt syrjäyttävät virallisten näyttelyiden aseman, niitä aletaan väheksyä marginaaliporukan toimintana. Toisaalta kun näyttelyyn pääsee osallistumaan vain tietty muutaman sadan harrastajan porukka (se kuullostaa isolta määrältä, mutta kun laitetaan mittasuhteisiin esim. keppihevosaiheisten instagram-tilien määrän kanssa...), alkavat tuloksetkin muuttua "sisäsiittoisemmiksi". Samojen tekijöiden hevosia löytyy kaikista luokista enemmän kuin tarpeeksi. Tittelit menevät pienelle joukolle ja toisaalta hyöty arvosteluista jää vain muutamille. 

Toinen asia näyttelypaikan lisäksi, joka tuntuu aiheuttavan nikottelua on se, että keppihevosilla tulisi olla omat sivut. Tämä vaatisi joko omia nettisivuja tai blogia, joita tuntuu yhä vähemmiltä ja vähemmiltä talleilta löytyvän. Sama ongelma on myös yhdistyksen listauksille pyrkivillä talleilla. Nettisivuja ei joko ole ollenkaan tai ne eivät vain kelpaa, kun informaatiota ei vain saada aikaiseksi kirjoittaa tarpeeksi. Jatkuvasti kysellään, miksi esimerkiksi instagram-tili ei riitä. Siinähän ongelmana on, että tietoja ei saa pysymään stabiilisti helposti löydettävissä. Kuvat katoavat ja vajoavat tietoineen. 
Itse arvostelumenetelmät ovat mielestäni ajattoman hyvät, tosin tuntuu, ettei tuomareilla ole aikaa antaa tarpeeksi sanallisia arvosteluja, etenkään niille, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat: häntäpään sijoittuneille. Voisiko arvosteluun lisätä vielä esimerkiksi helpot ja nopeat numeroarvostelut kaikille osallistuneille? Se helpottaisi myös jäsentelytyötä ja hevosten järjestämistä parhausjärjestykseen. Tekijätkin saisivat tietää, mitä osa-aluetta vielä kannattaa kehittää. 
Yhdistyshulluna minä tietysti ratkaisisin foorumiasian niin, että näyttelytoiminnan infoasiat siirtyisivät yhdistyksen sivujen alle. Kaikki toiminnot voitaisiin hoitaa tuomareiden ja ylläpidon yhteistyössä julkisesti nettisivuilla. Tällainen muutos lienee melkein pakollinen, jos yhdistys joskus rekisteröidään. 
Mitä hevosten sivuongelmaan tulee, on asia hieman mutkikkaampi. Miten saada luotua hevoselle sivut ilman sitoutumista nettisivuihin? Voitaisiinko hyväksyä tägätyt instagram-kuvat, jos ne ovat tarpeeksi laadukkaita ja kaikissa on tarvittavat tiedot? Kokemuksesta sanoisin, että ihmiset eivät silti noudattaisi ohjeita ja yksityisyysasetukset aiheuttaisivat ongelmia. Entä olisiko mahdollista tarjota netissä palvelua, johon voisi vain luoda tietyllä kaavalla hevosten sivut? Pystyisikö tähän integroida keppihevosrekisterin oheen? 

Että sellaista. Mitä mieltä olette? Pitäisikö näyttelytoimintaa - tai yhdistyksen toimintaa yleensä - uudistaa ja miten? 

tiistai 17. marraskuuta 2015

perjantai 23. lokakuuta 2015

Niittyjoen instanäyttelyn tulokset


Kiitokset kaikille osallistuneille! Pahoittelen jo etukäteen kirjoitusvirheitä. Sijoittuneet ovat listassa ensin, sitten loput pisteiden perusteella, samojen pisteiden sisällä satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki hevoset ovat arvioitu asteikolla yksilöinä I-III-.
 
Kangashevosorit:
LKV1. Magorian
Avoin, miellyttävä ilme ja hyvin kaunis väritys. Merkit tehty taitavasti ja suurella tarkkuudella. Kauniit muodot, riittävän ponimaiset WPB:lle, jolla on paljon poniverta. Ihastuttavat korvat, jotka ovat hyvällä kohdalla ja oikeassa kohdassa silmiin nähden. Vähän lisää massaa niskaan voisi tuoda vielä sen himpun orimaisuutta, mutta orileima silti selkeä.
Palkitaan I-
 
LKV2. WTI Radioactive Roller Coaster
Tasapainoisen ja sopusuhtaisen oloinen ori. Muodot kauniit ja hallitut, pää nätti ja kuiva. Mittasuhteet täysin nappiin, korvat ja silmät kauniit ja oikeilla paikoillaan. Mielenkiintoinen ja nätti päänmerkki. Rotuleima hyvä, sukupuolileima myös mainio. Kaunis kaulan linja.
Palkitaan I-
 
LKV3. BBN. Derniére Danse
Kauniit korvat ja silmät, joiden etäisyys toisistaan juuri oikea. Kaunis, hyvin kiinni pysyvä suu. Pää hyvin siro, otsa hyvin jyrkkä ja luiskamainen, joka antaa hevosmaisen vaikutelman. Vahva alahuuli, mutta siro posken kaari, joka saisi olla voimakkaampi, jotta tulisi tasapainoisempi vaikutelma. Kaula pitkä, mutta raskas orillekin varsinkin noin sirolla päällä. Etenkin kepin kiinnitystä kohden kaula saisi olla kevyempi, kun taas niskassa massaa on ihan sopivasti. Rotuleima hyvä, sukupuolileima ok.
Palkitaan II+

CHA Tjörn Undir Álögum
Kaunis profiili ja hyvät mittasuhteet. Hyvin orimainen. Pään mittasuhteet hyvät, mutta hevosmaiset. Siro otsa, kaareva niska ja elegantti kaula epätyypillisiä islanninhevosella. Tyypiltään melko kevyen ja lämminverisen oloinen. Rodunomaisuutta luo paksu harja ja karva. Suu melko pyöreälinjaisen oloinen. Sukupuolileima tosiaan hyvä, mutta rotuleima heikko.
Palkitaan III+
 
Varele's Kevin
Yleisilme shettismäinen. Pään mittasuhteet ja etäisyydet hyvät. Suu melko pitkä, voisi olla suhteessa muuhun päähän lyhyempi. Vähän vinoutta havaittavissa. Orimainen, mutta shettismäinen kaula, kaulan ja pään liitos ponimainen. Kaulassa tosin voisi olla vähän lisää pituutta. Eloisat silmät ja nätit korvat, joissa voisi olla vähän lisää kolmiuloitteisuutta. Harja ihanan muhkea. Sukupuoli- ja rotuleimat erittäin hyvät.
Palkitaan III+
 
Singer
Vahvasti ruunamainen niska ja kaula, ilme rauhallinen ja lempeä. Hyvin sijoittuneet silmät, sieraimet ja korvat. Korvat voisivat olla kolmiuloitteisemmat ja pystymmät. Pään muodot melko loivat ja rakenne melko raskas, voisi olla enemmän täysiverityyppisempi ja ponimaisempi. Suu melko avonainen. Pään ja kaulan liittymä kaunis, samoin linjat ylipäänsä. Rotuleima heikko, sukupuolileima hyvä.
Palkitaan III


 
Kangastammat:
LKV1. TO's Utilgjengelig
Kokonaisuudessaan kaunis ja viehättävä tamma. Avoin, rehellinen ilme, suuret silmät. Ponimaista ilmettä antaa silmien ja korvien välimatka toisistaan. Muodot ponille riittävät, pää muutenkin vuonohevosen malliesimerkki. Kaula voimakas ja kaareva, ponille saisi olla jopa vähemmän elegantti ja orimainen. Niskassa kuitenkin tammamaista keveyttä. Sukupuolileima heikohko, rotuleima hyvä.
Palkitaan I-
 
LKV2. CA No More Hope Enough
Hauskannäköinen poni. Kauniit, hienovaraiset tummennokset. Silmät suuret ja sympaattiset. Työn jälki näyttää muuten siistiltä, mutta oikean silmän pistot hieman silmäänpistävät, jos kuvasta oikein näen. Kauniisti ja harkitusti toteutetut upotukset ja merkit. Mittasuhteet ja korvien, silmien sekä sierainten paikat kohdillaan. Hauskasti piirretty suu. Kaulan alalinja ja muodot ovat miellyttävät. Jos kuvasta oikein näen, hieman kiertoa pään alueella? Rotu- ja sukupuolileimat hyvät.
Palkitaan II+ (Jos olisi ollut erikseen kaksipalaisten luokassa, olisin laittanut I-)
 
LKV3. PR's Heart Stealer
Kauniit korvat: tummennokset ja muoto kohdillaan. Silmien ja korvien sekä sierainten sijainti hyvä. Kokonaisvaikutelma avoin ja iloinen. Pään muodot hillityt ja tasapainoiset. Suu siisti ja näyttää pysyvän hyvin kiinni. Se voisi silti olla sijoitunut hieman alemmas, nyt alaleuka näyttää melko hallitsevalta. Kaulan alalinjan muoto siro ja tammamainen. Sukupuolileima näyttää lupaavalta, rotuleima hyvä.
Palkitaan II+ (Mahd. paremmat pisteet, jos koko kaula olisi näkynyt kuvissa)
 
NV' Locomotive
Kauniit ja hyvin ommellut upotukset. Silmät nätit, mutta näyttävät hieman epäsymmetrisiltä (liekö tarkoituskin?) ja horisontaalisesti suuntautuneilta. Sierainten, korvien ja sielmien paikat hyvät. Korvat kolmiuloitteiset ja vähän nallemaiset. Suu voisi pysyä paremmin kiinni. Kaula on niskasta hyvin siro, mutta paksuuntuu voimakkaasti kepin kiinnitystä kohden, joka antaa vähän epätasapainoisen kuvan. Kaula voisi olla ihan himpun verran lyhyempi karjahevoselle. Rotuleima ok, sukupuolileima todella hyvä.
Palkitaan II+
 
BB Hip hopper
Kaunis pää, avoimet silmät. Mittasuhteet ja etäisyydet pään alueella hyvät. Korvat melko pienen oloiset, mutta pituutta löytyy riittävästi. Tummennokset nätit, eikä turhan liioitellut. Kuvista päätellen kaula on kapeahko ja voisi olla selkeästi vahvempi kiinnityksen tienoilla. Sukupuolileima hyvä, rotuleima erinomainen: harja ja pään mittasuhteet antavat ponimaisen vaikutelman.
Palkitaan II

Melukylän Unetar
Yleisilmeeltään ponimainen, voimakas shettismäinen ulkoasu ja vahva rotuleima. Sivuprofiilista kuvat ovat vähän epäselkeät, mutta suu näyttää hyvältä ja silmien sekä korvien paikat asiallisilta. Kauniit, mantelinmuotoiset silmät. Korvat voisivat olla avoimemmat. Kaula kaunis ja tammamainen, sopii silti kyseiselle risteytykselle. Keskikappale ponin muuhun kokoon nähden melko leveä. Nätti väri. Rotu- ja sukupuolileimat hyvät.
Palkitaan II
 
ZEA Ranskanperuna
Kaunis, tammamainen tyttö. Melko ponimainen pää ja siro kaulan ja pään liittymä, jotka antavat mielikuvan suomenpienhevosesta. Sukupuolileima todella hyvä. Mittasuhteet hyvät, kaula voisi olla alhaalta kevyempi. Silmät, korvat ja sieraimet todella hyvillä kohdilla, suu siisti ja tummennokset sopivat tammalle. Kauniit kuvatja kiva kieli!
Palkitaan II
 
ST. Cowboy's Best Friend
Siro tamma, ilmeikäs katse. Kaula pitkä päähän suhteutettuna, lyhyempikin kaula olisi riittänyt. Muodot muuten ok, joskin loivat. Korvat melko edessä ja kaukana toisistaan, silmät myös melko edessä, mutta oikeassa kohdassa korviin nähden. Merkit kauniit ja värivalinnat hienot. Harja turhankin raskas paintille. Sukupuolileima hyvä, kaikin puolin tammamainen yksilö. Rotuleima ok.
Palkitaan III+
 
Kovurinteen Varjoisa
Pää nätti, muodot melko heikot. Turvan kaaressa kivaa "rosoista" suokkimaisuutta. Sieraimet ovat melko pienet, hukkuvat vähän voimakkaaseen profiiliin. Korvat ja silmät oikeilla kohdilla, mutta aika lähellä toisiaan. Kaunis, siisti merkki. Pään ja kaulan liitoksen linja suhteellisen sulkeutunut ja kaula vankka - orimainen. Rotuleima hyvä, sukupuolileima heikko.
Palkitaan III+

EE kahlasin läpi kuusikon ja seilasin yli aavan meren
Iloiset ja veikeät silmät, toinen herasilmä kiva. Pään ja kaulan liitos voisi olla avoimempi, etenkin kun on paksu karva. Muodot näyttävät lupaavalta. Pään mittasuhteet kohdillaan. Tuntuu "kulkevan turpa ryntäissä", eli niskassa saisi olla enemmän massaa, kaulan etuosassa vähemmän. Sukupuolileima ok, rotuleima hyvä.
Palkitaan III

If we burn you burn with us!
Viehättävän yksinkertainen tamma. Pää hieman muodoton, suu melko avoin. Pään ja kaulan linja avoin ja rodunomainen. Mittasuhteet ja silmien, sierainten, sekä korvien paikka ok. Korvat melko simppelit ja harja aika isoina tupsuina. Sukupuoli- ja rotuleimat ok. Siitä se lähtee! : )
Palkitaan III-
 
 
Sukkahevoset:
LKV1. Frontside Ollie
Vahva sukupuolileima. Kauniin muotoiset, eläväiset, mutta ruunamaisen rauhalliset silmät. Silmät, sieraimet ja korvat hyvillä paikoilla, korvat näyttävät kolmiulotteisilta ja aktiivisilta. Pään muodot melko loivat, mutta mittasuhteet kohdallaan. Vahva rotuleima, selkeä shettis.
Palkitaan I-
LKV2. HST's Spoonful of sugar
Sukkaponiksi ryhdikäs tamma. Kivasti toteutettu jauhoturpa, sukan silmukat siistit. Silmät, sieraimet ja korvat oikeilla kohdillaan. Korvat ovat pikkaisen ison oloiset suhteutettuna ponin kokoon, mutta hyvin kolmiulotteiset. Selkeä shetlanninponi, jolla shettikselle sopivat mittasuhteet. Sukupuolileima ok.
Palkitaan II+
LKV3. Siri-Sorja
Kauniit muodot ja kaulan kaari. Tammamainen katse ja niska. Korvat sijoittuneet hyville paikoille, silmät melko alhaalla. Korvissa voisi olla lisää kolmiulotteisuutta ja sieraimet voisivat olla hitusen suuremmat. Paksu harja sopii shetlanninponille. Rotuleima ok, melko siro shetlanninponiksi.
Palkitaan II
 
DH Lille Pö
Suomenhevosmainen, rehellinen ilme. Silmien ja korvien paikka kohdillaan. Sieraimet melko alhaalla. Silmät persoonalliset. Vasenkorva todella nätti, oikea lienee kuvassa vähän rutussa. Kaulaa saisi sukkaponillakin olla vähän enemmän, vaikka on ruunasta kyse.
Palkitaan III+
 
 

BIS-kehä
BIS1 Magorian, hyvin sukupuoltaan ja rotuaan edustava tasapainoinen hevonen, jonka rakenne on osunut nappiin.
BIS2 TO's Utilgjengelig, kaunis ja rotumääritelmään sopiva tamma. Kaulan hevosmaisuudesta ainoat miinukset.
BIS3 Frontside Ollie, nätti ja yksinkertainen ruuna. Tasapainoinen ja sopusuhtainen kokonaisuus kaikin puolin, ei mitään silmiinpistäviä rakenteellisia "puutteita".
 

torstai 22. lokakuuta 2015

Vaellus 24.10

Tervetuloa mukaan Niittyjoen syysvaellukseen 24.10. Starttaamme Lahdesta, Kerinkalliosta klo. 14 ja olemme takaisin tallilla viimeistään klo. 17. Matkalla pysähdymme laavulla, jossa on mahdollista syödä eväitä ja vaikka viritellä maastoesteitä. Matkan pituus on noin kuusi kilometriä ja pyrimme kulkemaan hitaimpien tahtiin. Osoitetiedot sähköpostilla. 
Tervetuloa mukaan!



--
Keppihevostalli Niittyjoki- keppihevosia vuodesta 2006!
Hotmaililla lähetetyt viestit eivät välttämättä saavu perille, joten jos en vastaa kahden vuorokauden kuluessa, laita viestisi uudelleen. Kiitos!

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Kht Rokkun ja Alveran kisat 10.10.2015

Käytiin leikkimässä Gamoran ja Idriksen kanssa kuvaajatätejä Iitissä Rokkun ja Alveran kisoissa. Kuvia löytyy täältä, kaikkia saa käyttää, kunhan laittaa copyt. Tarvittaessa poistelen kuvia, jos tuntuu, että joku ei natsaa.
 
 
 Paikka oli tosi upea keppihevoskisojen pitoon, vaikka varmasti ikää onkin jo mittarissa. Hiihtomajalla on isot sisätilat ja loputtomasti maastoa ja tasaista kenttää. Oli mukava päästä välillä lämmittelemään sisätiloihinkin, kun tuuli tuntui olevan aika vilpoisa. Vaikka paikka on suht iso, kaikki oli helppo löytää. Buffetin tarjoilut olivat laadukkaat ja kattavat, myytävääkin oli kiitettävästi. Oli mukavaa, että kisaajat saivat ilmaiset leivät kahviosta, muuten siinä ei olisi oikein ehtinyt syömään mitään. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin hevosille kunnon karsinastoa, nyt ne makasivat vähän siellä täällä pöydillä, jota tilaa olisi voinut käyttää muuhunkin.
 
 Esteradat olivat pääsäätöisesti lyhyitä ja simppeleitä, joskin tieratkaisut olivat sellaisia, joita välttäisin ihan sen takia, että ne ovat puhtaasti armottomia ratsukoille, eikä niitä voisi oikeallakaan hevosella ratsastaa. Myös ratojen vaihtumisesta joka luokan välissä annan vähän noottia: kun on kyse näin pienistä kisoista, samaa rataa muuntelemalla saa no loputtomasti erilaisia vaihtoehtoja ilman, että esteitä joka välissä tarvitsee roudailla.

Sääli oli, ettei kisaajia ollut päässyt paikalle kuin alle kymmenen, potentiaalia olisi ollut sekä järjestelyjen, että paikan osalta ottaa vastaan paljon isompikin porukka. Palkintojen kanssa oltiin käytetty mielikuvitusta, kisaajille lähti matkaan sekä ruusukkeet, että tavarapalkintoja.






sunnuntai 16. elokuuta 2015

Syyskisakuvia ja tulokset

Kuvia löytyy rutosti lisää, kyselkää sähköpostilla, jos haluatte joitain tiettyjä kuvia.



















 

lauantai 8. elokuuta 2015

Lisää kisakuvia

Kaikki kuvat © Tiina H. Kiitoksia kuvista! : )
 

Ryhdikäs(-kö?) kouluratsastaja-ilme  ja Älä viiti kuvata hei-ilme. ; D




 

perjantai 7. elokuuta 2015

Vanhuksen kisarupeamat

 
Ah, kesäaika ja keppihevoskisat. Olen nyt parin viikon sisällä ehtinyt käymään kääntymässä kaksissa kisoissa: sekä kotikulmilla, että pikkaisen kauempana.
 
Kht Sammalkorpi 31.7.2015
 
    Vihdoin pääsin Liisan kisoihin, kun olen niistä aiemmin joutunut luistamaan. Kisathan pidettiin Lahdessa, parin kilometrin päässä meiltä. Pieniksi kisoiksi järjestelyt olivat tehty hyvin järjestelmällisesti ja ajatuksella. Tunnelma oli mukava, mehän Sutun kanssa toki säädettiin omiamme. : D
    Rata oli melko tiukka, kentän olisi voinut kokonaisuudessaan käyttää paremmin. Järjestäjän toiminta oli kiitettävää, samoin palkinnot olivat kivasti itsetehdyt ja pullatarjoilu kisojen päätteeksi oli kiva (Terveisin pullahiiri : D).
    Omat suoritukseni menivät vähän niin ja näin. Kaikista luokista tuli puhtaat radat, mutta jotenkin ei enää irronnut parhainta mahdollista suoritusta. Särmä puuttui. Jotenkin jo päätin, että jätän nuo esteet nuoremmille, kun tuo into treenatakin esteillä on vähän huonommanlainen. Kuitenkin kaksi kakkosta, kolmonen ja ykkönen tipahti vähän säälistä. : P Kivat kisat ja mukavaa nähdä tuttuja yhtäkaikki!
 
Yyh, ei yhtään kuvaa! Olisiko muilla?
 
Jolien ja Jennyn kisat 7.8.2015
    Kuulin vähän mattimyöhäsenä näistä kisoista, kun en taas ole vähään aikaan forkkaa kyttäillyt. Ilmoittauduin aluksi Int II-luokkaan ja sennu esteisiin, kun luokat olivat muuten täynnä ja olin täysin tyytyväinen. Kuitenkin vähän vahingossa ilmoittauduin myös kahteen muuhun luokkaan, "kun kerran ollaan menossa". Liisa, joka osallistui toiseen koululuokkaan ja pariin esteluokkaan, tuli meidän kyydillä.
Anteeksi laatu. Tai sen puute.



 
   Kisapaikka oli helppo löytää, vaikka arastelimmekin vähän siirtymistä parkkipaikalta (joka kyllä muuten oli aika nirkoinen) kisapaikalle. Itse paikka oli loistava: aurinkoinen ihana nurmialue, jonne mahtui hyvin väkeä. Koko paikka oli suunniteltu loistavasti: myyntipaikat oli merkitty hyvin, kenttä oli hyvin mietitty ja kalustoon oltiin pistetty aikaa ja rahaa, panostus näkyi kauas ja ilolla maksoi vähän isomman ilmoittautumismaksun. Palkinnotkin ansaitsevat kehut, oli kiva, että myös neloset ja vitoset palkittiin.  Pieni miinus kentän pienestä epätasaisuudesta ja siitä johtuvista märistä lämpäreistä, mutta niillehän järjestäjä ei mitään voi. Sen sijaan iso miinus vessan puuttumisesta, se on tällaisissa tapahtumissa, joissa sata prosenttia kisaajista on naisia, ihan pakollinen. Kyllähän tällainen maalaiskakara käy puskassakin, mutta kuitenkin. : P



 
 
    Luokat olivat hyvillä tasoeroilla, joskin itse olisin sijoittanut hitaammat koululuokat päivän loppuun. Oli kiva, että kouluja oli useampi ja WE:kin oli päässyt mukaan. Aikataulutus oli tehty hyvin löysästi, ehkä oltiin kisojen alussa jopa liian varovasti varattu aikaa, siinä ehti jo tulla tekemisen puutetta. : D Kouluradat olivat pitkiä ja raskaita, ei niin etteivätkö ne saisi olla, mutta ehdottomasti jälkimmäinen koulu olisi vaatinut kunnon käyntiohjelman väliin, kisaajat (minä mukaan lukien) olivat enemmän tai vähemmän näännyksissä ohjelman jälkeen. Sellainen pieni kokemuksen puute (en tiedä onko näin, mutta siltä tuntui) näkyi kouluohjelman suunnittelussa (lisäykset putkeen ja teräviä siirtymiä, ehkä liikaa tavaraa oli yritetty tunkea mahdollisimman lyhyesti), mutta siitähän se karttuu jatkossa. Ensimmäinen HeA:n kouluohjelma vaikutti tosi hyvältä, siitä en anna moitetta. Esterata oli myös hurja, todella hieno ja tekninen rata, mutta aivan näännyttävän pitkä! Ihan loistavaa, sitä oli kiva vääntää. : D





 
   Kisoissa oli koko ajan ihan mahtava henki: kaikkia kannustettiin ja kaikille taputettiin, myös tuntemattomille. Nuoret ja vanhat harrastajat kivasti sekoittuivat ja ikäskaala olikin mukavan laaja. Taso oli kova, joka oli mukavaa nähdä! Järjestäjät olivat hyvin tehtäviensä tasalla, sekä nuoret, että vanhemmat. Joissain kohdassa pientä tökkimistä kommunikoinnissa (jotain mitä kuulin sivukorvalla) ja pientä jännitystä taisi olla, mutta hyvin hoitivat kaikki hommansa. Jolie teki hyvää työtä koulutuomarina, hän ansaitsee siitä kehut. Suhtauduin pääjärjestäjien osallistumisen omiin kisoihin vähän skeptisesti, se ei oikein kuulu minun mallini mukaan hyviin tapoihin, mutta se ei näyttänyt merkittävästi haittaavan järjestelyjä. Nämä ovat tietysti makuasioita...
 
   Omat suoritukseni menivät taas vähän penkin alle: Intermediairessa unohdin kesken radan ja tein siksi turhan pysähdyksen. Protentit olivat silti ihan hyvät 67%, arvostelun ollessa täysin kohdallaan. Sillä tippui toinen sija, josta olin positiivisesti yllättynyt. Senior-luokassa rata itsessään meni ihan hyvin, mutta yksi valitettava hosuttu pudotus tuli, joten jäin siojen ulkopuolelle. 40-50 cm luokassa sitten puhti oli enemmän poissa, onnistuin kolmosella astumaan jalkani kipeäksi ja sitten niitä puomeja rupesi tulemaan perässä, joten varovaisuuttani keskeytin radan, ettei ihmisten tarvitse koko rataa keräillä keppejä perässäni. : D Nuo nappikset ovat muuten ehdottomat nurmella, mutta ne eivät kertakaikkiaan anna mitään tukea. Varusteurheilua, niin niin. 60-70 cm-luokan menin varovasti välttäen pudotuksia, puhdas, mutta auttamatta hidas rata tuli. Vähäinen treenaus ja antibiottikuuri saattoi vähän vaikuttaa tulokseen, mutta ei tuo kuntokaan niin hyvä ole. : D
 
Kaiken kaikkiaan oikein mukavat kisat, harvoin pääsee näin hyvin organisoituihin kisoihin, jossa vanhemmat ovat niin tiiviisti mukana. Näppäri nuoria naisia nämä, hienot kisat!